Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://www.nojapyorafoorumi.fi/
Kulkis muuten tuollaisella voimalla pirun kovaa 
Tästä keskustelusta saa hienon käsityksen miksi kannattaa polkea tasaisesti. Voima menee silloin takarattaalle eikä ketjun heilutteluun. Tiedä sitten kuinka paljon tuosta heiluttelusta menee oikeasti hukkaan 
Poljintuntumaan se tuo kuitenkin epämääräisyyttä 
Kyllä se voima on tasan sitä eteenpäin vievää voimaa sen jälkeen kun ketju kerran on saavuttanut lopullisen kireyden ja voima videtään vakiona.
Jonkin verran potentiaalienergiaa sitoutuu ketjun massaan kun se hintaan ylös, mutta kun ketjun kireällä pitäminen lopetetaan, vie ketjun potentiaalienergia fillaria vielä hyvän tovin, sillä laskeutuessaan löysälle se pyörittää takarengasta liki samalla energiamäärällä, mitä sen kiristämiseen kului.
Tietysti em mainitut värähtelyhöviöt on pitkässä isommat.
Päivän aikana kirottelin tähän ketjuun muutamankin kommentin, mut ilokseni nyt huomaan et eihän ne oo koskaan tullu perille.
Kyllä se vaan niin on, että ensin pitää voittaa roikkuvan ketjun massa.
Ihminen ei kykene polkien pitämään lähellekään tasaista vetoa ketjussa, vaan joka polkaisulla ketju kiristyy ja kuolokohdassa löyhtyy.
Pitkäketjuisessa tämän huomaa, varsinkin kun ketjun resonanssi saa alkuvauhtia tien epätasaisuudesta. Sopivalla taajuudella värähdellen ketju hyppää pois rattailta.
Karkea yksinkertaistettu esimerkki roikkuvasta ketjusta: etu- ja takarattaan väli 2 metriä, ketju tuottaa 1 kilon massan keskelle. Ketju roikkuu 100mm.
Vapaakappalekuvasta näkyy, että viisinkertainen voima vastustaa polkemista.
Jos vetopuolen ketju on 100m pitkä niin myös paluupuolen ketju on 100m pitkä ja kun toista puolta kiristää painovoimaa vastaan niin toinen puoli löystyy ja saa apu painovoimasta.
Miksi huomioit vain vetopuolen massan?
Turmelin Jarcon kuvaa etuvetoiseksi. Sivuvaunun rengasta toin eteenpäin ja laitoin sen kääntyväksi. Taakse sähkökiekko.
Tällöin päästään eroon pitkästä ketjusta. Telemark henkinen kanttareiden ylitys. Takaohjauksen ongelmista pääsee eroon.
Taitaa tässä nyt olla enempi kyse siitä, miltä polkimissa poljettaessa tuntuu, kuin huimasta tehohäviöstä. Joustot (ja nämäkin ehkä kuitenkin enempi muualta kuin ketjusta itsestään) ja ketjun heiluminen+värähtely tekee polkemisesta varmasti epämukavan tuntuista. Plus toki tuo ketjun putoilu.
1CV:ssä ketju on jaettu kahteen osaan, keskellä on vaihdenapa. Mutta veivikammet ja vanerirunko erityisesti joustaa voimalla polkiessa -> tulee "tehoton" fiilis, kun polkaisu ei välitykään suoraan takapyörään, vaan osa menee silmin nähtävään rakenteiden joustoon.
Pitkän ketjun värähtelyn ja roikkumisen vaikutuksesta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta veikkaisin kuitenkin joustojen olevan se isoin epämukavuustekijä.
Veto renkaalle jolla on vähiten pitoa? Jos eturenkaan toisi keskelle niin voisi tehdä normaalin etuveto deltan ilman kahta kääntyvää pyörää. Yksinkertainen rakenne ilman voimaa hukkaavaa väliakselia. Niinku näin
Eh? Jos nyt kuitenkin ottaisi huomioon tuon kun sen löystyminen tuo yhtälöön yhtä paljon voimaa kuin vetopuolen kiristyminen ottaa
Jos tuon jättää huomiotta niin pystysuora ketjulinjahan se vasta voimasyöppö on kun ketjua pitää vetää ylöspäin. Ei vain kiristymis vaiheessa vaan ihan koko ajan.
jviirret kirjoitti:Veto renkaalle jolla on vähiten pitoa? Jos eturenkaan toisi keskelle niin voisi tehdä normaalin etuveto deltan ilman kahta kääntyvää pyörää. Yksinkertainen rakenne ilman voimaa hukkaavaa väliakselia. Niinku näin
Nyt taisi 2-raiteisuus unohtua...
Mullahan on jo etuvetodeltoja 2kpl, niiden ongelmia koitan ratkoa.
Twisterin vetävässä eturenkaassa ja Räntiksen vetävässä etusähkökiekossa ei pito ongelmia häiritsevässä määrin esiintynyt.
Normaali deltan ongelmat on kolmiraiteisuus ja kanttareiden ylitysten epämiellyttävyys, kun molemmat renkaat tökkää yhtä aikaa kanttareeseen.
Jos molemmat vetävät pyörät on samalla puolella ajoneuvoa niin kolmea jälkeä se lumeen piirtää vaikka kuvissa olisikin kaksiraiteinen. Sen verran hitausmomenttia yhdestä n.40% ajoneuvon painoa kantavasta pyörästä tulee, ainakin lumessa.
Mikäänhän ei estä tuossa symmetrisessä deltassa laittamasta toista takapyörää taaemmas, jolloin saa tuon "telemark" ilmiön kanttareihin.
jviirret kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 20:31Eh? Jos nyt kuitenkin ottaisi huomioon tuon kun sen löystyminen tuo yhtälöön yhtä paljon voimaa kuin vetopuolen kiristyminen ottaa
Jos tuon jättää huomiotta niin pystysuora ketjulinjahan se vasta voimasyöppö on kun ketjua pitää vetää ylöspäin. Ei vain kiristymis vaiheessa vaan ihan koko ajan.
Pitäähän se alapuolikin saada liikkeelle. Sitä vedetään takarattaalla.
Pystysuorassa ketjussa 1 kiloa vedetään 1 kilon voimalla, eikä 5 kilon voimalla. Joojoo pitäis puhua nyyttoneista...
Vilijami kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 19:36Kyllä se vaan niin on, että ensin pitää voittaa roikkuvan ketjun massa. -- -- Karkea yksinkertaistettu esimerkki roikkuvasta ketjusta: etu- ja takarattaan väli 2 metriä, ketju tuottaa 1 kilon massan keskelle. Ketju roikkuu 100mm.
Vapaakappalekuvasta näkyy, että viisinkertainen voima vastustaa polkemista.
Ajattele hieman suurempaa kuvaa. Mitä tapahtuu kun polkeminen loppuu? No, ketju vetää painollaa pyörää sen verran kuin ketjua on jaloilla nostettu.
Se on hämmentävää miten tasaiseen vetoon pystyy, jos vaan on opetellut pyörittämään. Tämän olen monesti todennut ajaessani jäistä ylämäkeä eturenkaan sutiessa kokoajan tasaisesti.
jviirret kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 20:37Jos molemmat vetävät pyörät on samalla puolella ajoneuvoa niin kolmea jälkeä se lumeen piirtää vaikka kuvissa olisikin kaksiraiteinen. Sen verran hitausmomenttia yhdestä n.40% ajoneuvon painoa kantavasta pyörästä tulee, ainakin lumessa.
Mikäänhän ei estä tuossa symmetrisessä deltassa laittamasta toista takapyörää taaemmas, jolloin saa tuon "telemark" ilmiön kanttareihin.
Räntis piirsi lumeen kahta raidetta vaikka polki ilman sähköjä.
Jäykkä teli kanittaa käännöksessä.