Minulla on käytettynä ostettu malli, joka Savenmaalla oli kai nimeltään Trike-X (suora ohjaus, takajousitus, kova penkki, tarakka, lokarit, levyjarrut edessä, takana ei jarrua), ei taida olla enää myynnissä. http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=2&t=3632
En ole varma paljonko edellinen omistaja on päivitellyt osia (pyörä oli minulle tullessaan päällepäin uuden näköinen, mutta osat ovat laadukkaampia kuin mainoksissa), mutta tässä mallissa on muutamia heikkoja paikkoja. Takahaarukan liukulaakerointi kuluu helposti väljäksi (ensi kevääksi muutan sen vierintälaakeroiduksi) ja ohjaus on suora, eli varret suoraan olkatappeihin. Näiden seurauksena alkaa ohjaus väpättää vauhdin kiihtyessä alamäessä, mutta sen saa hillityksi kun tietää odottaa, ilman käsiä ei kannata ajella. Alkuperäinen takaiskari on aika vaatimaton, mutta en ole osannut kaivata parempaakaan. Foorumikeskusteluissa mainittu "pogoaminen" (takapään pompotus kovasti runtatessa) koska ketjun taittopyörä on liian kaukana takahaarukan akselista (paikka riippuu vuosimallista), ei ole vaivannut minua. Pyörääni on ilmeisesti koko ikänsä säilytetty ulkona (sateensuojassa kuitenkin), maalit ja varusteet ovat ihan kunnossa, ainoat ruostuneet kohdat ovat Shimanon lukkopolkimien lukko-osat. Rungon ja työn laatua en osaa moittia. Jos pyörän haluaa varastoida, saa koko etu-poikkirungon irti ruuviliitoksesta.
Kaatumista en ole pelännyt, mutta tiukkaan kurvaillessa pitää ylävartalolla myötäillä, muuten voi pudota kyydistä, kova penkkini on aika kapea. Kyllä etukulman saa nousemaan hiljaisessakin vauhdissa ohjausta edestakaisin heiluttamalla. Pihassa ja ahtaissa tiloissa ei kääntösäde riitä, mutta silloin ei yleensä ajeta, vaan talutetaan ja takapäätä on helppo nostaa.