Nojapyöräfoorumi

tm kirjoitti:

Uutta valkoista on sadellut maahan parina viime päivänä, joten ruuvirenkaan kokeilusta ei ole paljoa kerrottavaa. Tänään kävin heittämässä lenkin, ja pari ruuvia oli hävinnyt matkalle. Ajoalusta oli valtaosin luminen, mutta jokunen kilsa meni ihan sulalla asvaltilla. Jäisiä kohtia ei löytynyt, joten pidosta ei osaa vielä sanoa. Keli oli parempi kuin viimeksi, tällä kertaa ei jäänyt jumiin ylämäkiin. Kyllä tuo kinnerillä ajo talvella ihan kuntoilusta käy, tuleepahan hyvää harjoitusta .

Minkähänlainen pito tuolla nappularenkaalla on sohjossa? Mulla meinasi käydä tänä aamuna ohrasesti omalla Mangolla kun laskettelin sohjoista alamäkeä ja sohjon alla joku jääpolanne heitti takapään luisuun ja siinä sohjossa värkki halusi mennä vaan poikittain ja kohti kaidetta Samalla kannalla olen kuin Vaasan nurkilla kinneröivä, että takarengas on aika isossa roolissa turvallisuuden suhteen...

Onko sulla Terppa nappulat kumminkin takarenkaassa? Itse vaihdoin vain taakse talvirenkaan (Marathon Winter) ja edessä ajelen Marathon Plussilla. Juuri takarenkaan pitäisi pysyä kiskoilla muuten voi tulla liian jännittävää.
Luotan (ainakin toistaiseksi) eturenkaiden pitoon ja jarrutustehoon vaikkei nappuloita olekaan. Eli ideologia on aivan päinvastainen kuin pystypyörällä.
Toisaalta, jos lumi tai sohjo nostaa kulkupelin irti tienpinnasta, ei minkäänlaiset renkaat auta.

VeloWagon kirjoitti:

Onko sulla Terppa nappulat kumminkin takarenkaassa? Itse vaihdoin vain taakse talvirenkaan (Marathon Winter) ja edessä ajelen Marathon Plussilla. Juuri takarenkaan pitäisi pysyä kiskoilla muuten voi tulla liian jännittävää.
Luotan (ainakin toistaiseksi) eturenkaiden pitoon ja jarrutustehoon vaikkei nappuloita olekaan. Eli ideologia on aivan päinvastainen kuin pystypyörällä.
Toisaalta, jos lumi tai sohjo nostaa kulkupelin irti tienpinnasta, ei minkäänlaiset renkaat auta.

Marathon Winter on takanakin niin sillä tuo nappularengaskokeilu kiinnostaa. Se voisi olla toimivin... kevyt perä luistelee helposti ja winterin kuvio on matala, ohjattavuuteen suurin ongelma tuossa tilaanteessa on se, että renkaat kääntyy niin vähän, ohjauksen korjausliike ei ole riittävä.

Ohjautuu se slikseillä peilijäälläkin mutta jos haluaa pysähtyä nopeasti niin nastat puoltaa paikkaansa Vähän tietysti turhaa nillitän kun en talvella vakavissaan meinaa ajaa mutta jos joku ostoa harkitseva aikoo niin mieluummin Stradaa suosittelen.

Kiskoista muuten tuli mieleen, että samaa kaistaa raitiovaunun kanssa on ikävä ajaa... edellisellä Helsingin keikalla onnistuin kaksi kertaa tiputtamaan renkaan kiskon uraan

40 mm tai kapeampi rengas ujuttautuu kiskon rakoon erittäin tehokkaasti. Leveämmillä voi jo selvitä, mutta kyllä ne edelleen ohjailee menoa.

Olen saanut myös kerran renkaan ratikkakiskon väliin Kampissa. Kiusallista kun joutuu nousemaan kulkuneuvostaan nostamaan kinneri ylös ja liikenne seisoo takanana odottamassa, ja tietenkin yleisöä riittää sillä seudulla muutenkin.

terppa kirjoitti:

Minkähänlainen pito tuolla nappularenkaalla on sohjossa?...

Ei ole paljoa sohjoajoa tullut vielä ajettua, mutta kyllä se ainakin marathon raceria paremmin pitää (ei mikään yllätys ).
Ajattelin kokeilla vielä sen ruuvit-läpi-renkaan -version, kunhan tässä kerkiän...

Kun ei ole muutamaan viikkoon päässyt ajamaan kipeän kyljen takia, niin päätin vilkaista Mangon etujousituksen sisuskaluja. Kovin nahkeasti kun ovat toimineet. Käytön puutetta, liukuholkit olivat vielä tiukat eli ilman käyntivälystä. Siinä alkeellisia osia hypistellessä päätin ottaa "väliprojektiksi" selvittää, josko vanhasta tallin nurkassa lojuvasta maastofillarin joustokeulasta (vm. 2002 Marzocchi MXC) saisi rakenneltua jotain toimivampaa Mangon etupäähän. Liekö sitä tottunut liian hyvään maastofillaripuolella, kun sana "jousitus" ja nuo Mangon hyppykepit/tahmatikut eivät tahdo omassa päässä sopia samaan lauseeseen.

Alla jokunen kuva teurastetusta keulasta ja hahmotelmaa tulevasta. Menee periaatteella "grammoja ei säästellä protovaiheessa". Aihioksi valittu haarukka teettää ylimääräistä työtä myös sisukalujen puolesta, nykyään kun molemmissa putkissa ei ole sisällä enää identtisiä kilkkeitä. Tuossakin oli nestevaimennuspatruuna vain toisessa putkessa. Onneksi ilmajousi on sentään molemmissa, sekään ei ole enää itsestäänselvyys uudemmissa haarukoissa. No eiköhän tuonne jotain saada sisälle kehiteltyä, suunnitelmia ainakin pyörii mielessä.

Nyt pitäisi vaan saada kiinnitettyä tuo iskari paikalleen, että pääsee näkemään, mahtuuko 40-millinen eturengas vielä kääntymään ahtaissa pyöräkoteloissa, vai tarviiko siirtyä kapeampiin Kojakeihin tai Duranoihin. Jokusia millejä joutui ohjausgeometriaan tekemään muutoksia, kun nuo lainakalut eivät istu heittämällä paikoilleen.

Aivan puhtaalta pöydältä ei viitsinyt lähteä jousituksen osia rakentelemaan, vaan otti mieluummin aihioksi joustohaarukan. Olisi muuten väliprojektista uhannut tulla ikuisuusprojekti sopivia materiaaleja ja työkaluja metsästäessä, ja omaa taitamisen tasoa pikkuhiljaa kartuttaessa. Houkuttaisi kyllä suunnitella ja rakentaa Mangon etupäähän sopivat ilma/öljyiskarit, kun sellaisia ei markkinoilla ole. Huhujen mukaan Risse olisi protoja tehnytkin, muttei ollut jatkanut kaupalliseksi tuotteeksi. Muistaakseni oli teknisiä (kestävyys/luotettavuus?) ongelmia, kun yrittivät ahtaa kaiken pieneen tilaan noiden alkuperäisten joustintukien sisälle.

Kaikkeen sitä tuleekin ryhdyttyä, mitähän tästäkin nyt tulee... toivottavasti edes kelvollisesti toimiva proto.

tm kirjoitti:

Siinä alkeellisia osia hypistellessä päätin ottaa "väliprojektiksi" selvittää, josko vanhasta tallin nurkassa lojuvasta maastofillarin joustokeulasta (vm. 2002 Marzocchi MXC) saisi rakenneltua jotain toimivampaa Mangon etupäähän.

Mielenkiintoista... oikeeta talvipuuhaa velon omistajille .

tm kirjoitti:

Liekö sitä tottunut liian hyvään maastofillaripuolella, kun sana "jousitus" ja nuo Mangon hyppykepit/tahmatikut eivät tahdo omassa päässä sopia samaan lauseeseen.

No se. Ja ei nuo liukuputkikeulatkaan niin tahmattomia välttämättä ole, ainakaan nojakissa. Oma linkkukeula projekti pyörii mielessä päivittäin, kuten se että Vanilla R tarttis keulaöljyjen vaihdon mutta kun ei vesikelit meinaa loppua millään.

tm kirjoitti:

Aihioksi valittu haarukka teettää ylimääräistä työtä myös sisukalujen puolesta, nykyään kun molemmissa putkissa ei ole sisällä enää identtisiä kilkkeitä. Tuossakin oli nestevaimennuspatruuna vain toisessa putkessa. Onneksi ilmajousi on sentään molemmissa, sekään ei ole enää itsestäänselvyys uudemmissa haarukoissa.

Mulla on 2005 mallinen Manitou elastomeerikeula. Siinä on identtiset elastomeeri-ilma patruunat molemmissa jaloissa ja joustovaroja muistaakseni täydet 50mm. Tuskin tulee mihinkään enää ikinä käytettyä... mutta harmittavan hyvässä kunnossa on. Ei-talvikäyttöön siitä saisi tositaan modattua jotakin toimivaa ehkä.

mhelander kirjoitti:

tm kirjoitti:

...Ja ei nuo liukuputkikeulatkaan niin tahmattomia välttämättä ole, ainakaan nojakissa. Oma linkkukeula projekti pyörii mielessä päivittäin, kuten se että Vanilla R tarttis keulaöljyjen vaihdon mutta kun ei vesikelit meinaa loppua millään.

Sun maastonojakissa erityisen haasteen tuo takapainoisuus, etupyörälle ei jää paljoa kuormaa (montako kiloa?) -> etujouston pitäisi toimia ilman isompaa kitkaa ja vaimennukset pitäisi saada säädettyä pieniksi. Pystypyörälle tarkoitetussa keulassa vakiosäädöt voi loppua kesken, ja modauksesta huolimatta voi jäädä liian tahmeaksi.

Sain illalla kötösteltyä joustintuen alakiinnikkeet melkein valmiiksi. Pikainen sovittelu Mangoon kertoi, että etupyörä on nyt hieman oletettua pystymmässä, ja renkaan yläreuna tulee pyöräkotelon ulkopuolelle vajaat 20 mm. Ei hyvän näköinen, mutta tuolla testaan joka tapauksessa. Tarvii tehdä palikat myöhemmin hieman toisella mitoituksella, jos jousitus osoittautuu muuten toimivaksi.
Kamera jäi hallille, kuvia tullee näkösälle ti-iltana.

Joustintuen yläpään kiinnitys pitäisi ratkaista seuraavaksi, että pääsisi ottamaan ensimmäiset tyypit. Aluksi tosin ilman nestevaimennusta, sen rakentelu toimintakuntoon vaatii vielä jonkun tovin. Liukuputken yläpään korkkiin pitäisi ympätä kierretangon pätkä (mielellään sama M8 jenka kuten nykyisessä). Kierretangon pitäisi olla ontto ja päässä vielä autonventtiili ilmanpaineen säätöä varten. Jonkunlainen irrotettava adapteri pitää varmaan rakennella. Jatkossa (versio X) myös paluuvaimennuksen säätö pitäisi saada sopimaan samaan palikkaan...

tm kirjoitti:

Sun maastonojakissa erityisen haasteen tuo takapainoisuus, etupyörälle ei jää paljoa kuormaa (montako kiloa?) -> etujouston pitäisi toimia ilman isompaa kitkaa ja vaimennukset pitäisi saada säädettyä pieniksi. Pystypyörälle tarkoitetussa keulassa vakiosäädöt voi loppua kesken, ja modauksesta huolimatta voi jäädä liian tahmeaksi.

Juuri näin. Mun värkissä on 38% / 35 kg etupainoa. Vaikka ostin keulan "kärpässarjalaiselta" eli Nebulus:lta niin sen jousi on löysimmälle säädetty ja koskaan ei ole käynyt yli 100mm:n joustoa edessä vaikka varoja on 130mm. Ja on yritetty...

Tuo puolet kevyempi ja herkempi linkkukeula kiinnostaa ihan tosissaan... jarrutuksen niiaus ei ole ongelma tässä CLWB-värkissä vaikka sitäkin voisi yrittää vähän pohtia samalla. Ellei linkustolla parane automaagisesti.

Siistejä on nuo palikat, hyvä siitä tulee.

Mitähän ilma-öljy patruunaa käytetään noissa joustohaarukoissa joissa ohjainputken sisällä on tekniikka ? Semmosesta tekemällä voisi saada aika asiallisen myös kinnerin etujousitukseen... Esimerkiksi Cruzbike Silvio 2.0:ssa on mokoma haarukka ja jostakin sai niitä jousitettuja ohjainputkia ihan erilläänkin.

Edelliseen viestiini liittyen kuvia.

Ilta kului pikkuosia näperrellessä. Liukuputken yläpään korkkiin porasin reiän ja tein kierteet, johon ruuvasin M8-ruuvin. Kiinnitys koriin tulee siis samalla tavalla kuin alkuperäisessä. Ruuviin porasin ilmareiän, ja päähän sorvailin venttiiliadapterin: prototyyliin iso möhkö ilman sen kummempaa muotoilua. Ison halkaisijan ansiosta helppo pyöritellä sormin kiinni, ei tarvitse työkaluja. Tiivistykset paikoin o-renkain ja paikoin ruuvilukitteella. Pikaisessa paineistuksessa ilma ei suhistellut pihalle, paremmin näkee sitten kun pääsee koeajolle.

Nyt kun paineet sai sisälle, niin pääsi mittaamaan joustintukipaketin pituuden: alkuperäisillä sisuskaluilla 45 mm liian pitkä, eli ulosjoustoa pitäisi rajoittaa. Seuraavana vuorossa siis uusia palikoita putkien sisään.

Päivän saldo oli joustintuen sisuskalujen rakentelu. Hommaa helpotti ja nopeutti huomattavasti se, että suurimman osan palikoista sai suoraan silmiin osuneesta takanavan akselista ja sen muttereista. Akselin pituus oli sattumalta sopivalla hehtaarilla, ja kierrejousi (=vastajousi ilmajouselle) sopi heittämällä paikoilleen. Tarvittiin vain muutama pieni holkki, kierteiden tekoa yms. Joskus käy näinkin hyvä tuuri.

Ensimmäisen öljyn lisäyksen ja paineistuksen yhteydessä öljyä alkoi tippua joustintuen alapäästä. Tyhjennys, uusi isompi o-rengas vanhan tilalle ja kierrelukitetta kiinnitysruuviin -> jo alkoi pysyä nesteet sisällä. Sitten joustintuki kiireesti kiinni Mangoon ja ensimmäiselle koeajolle. Hieman yllättäen ilmat ja öljyt pysyivät sisällä reilun tunnin mittaisella ajelulla. Painetta oli 3,5 - 4 baaria, ja uusi jousitus tuntui toimivan mukavasti, eli herkemmin kuin toisen (vasemman) puolen alkuperäinen. Toki kun nestevaimennusta ei vielä ollut, niin vähänkään kovempaa polkiessa jousitus pumppasi selvästi ja koppa keinui puolelta toiselle.

Vaimenninmäntää varten tarvii haalia jostain simmilevyjä, eli mennä kyselemään Tampereen fillarikaupoista, josko sattuisi löytymään. Taitaa R-tech olla todennäköisin paikka. Viimeisenä oljenkortena tilaaminen netin kautta jostain ulkomaan putiikista. Tarvii lähteä hakemaan simmitystä ja virtausaukkojen kokoa ihan vaan kokeilemalla, ei ole näppituntumaa paljonko ja kuinka jäykkiä simmilevyjä pitäisi käyttää. Yrityksen ja erehdyksen kautta siis edetään.

Hyvin menneen koeajon toinen positiivinen asia oli, että kylki ei tykännyt enää huonoa ajamisesta. Kyllä on kunto mennyt alaspäin tämän pitkän tauon aikana, kun tuli laistettua liikunnasta aika tavalla jo trike-protoa rakennellessa. Nyt on aika alkaa käydä taas lenkillä, että saisi kohtuullisen kuntopohjan aikaiseksi alkukesään mennessä. Taitaa kyllä pitkä Pirkka jäädä tänäkin vuonna haaveeksi...

Joko saa pistää tilaukseen ?

Hienoa seurattavaa nämä sun projektit. Siinä ei kauaa nokka tuhise kun tulee valmista ja vielä kun työnjälkikin tuntuisi olevan kohdillaan...

Kai sinulla on toiminimi valmiina kun saat kohta muutaman sata tilausta etujousituksista