Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti: ↑21 Marras 2021, 20:29

Eiköhän siinä ole pelkät tapit. Ei tuo prosentin hyötysuhdehaitta taida merkitä mitään ohjausvoimissa. Joskus ennenvanhaan ohjausakselissa oli rättinivel, eli paksu kangaslujitteinen kumilevy, johon nuo haarukat kiinnitettiin nivelristin sijaan.rättinivel.png

Oliko aiempien laskujen kitkakerroin 0,1 liukulaakerille?

Polkumies kirjoitti: ↑21 Marras 2021, 21:40

jori kirjoitti: ↑21 Marras 2021, 20:29

Eiköhän siinä ole pelkät tapit. Ei tuo prosentin hyötysuhdehaitta taida merkitä mitään ohjausvoimissa. Joskus ennenvanhaan ohjausakselissa oli rättinivel, eli paksu kangaslujitteinen kumilevy, johon nuo haarukat kiinnitettiin nivelristin sijaan.rättinivel.png

Oliko aiempien laskujen kitkakerroin 0,1 liukulaakerille?

Oli. Laskelma oli esimerkki, joka oli tehty mahdollisimman yksinkertaisilla numeroarvoilla.

jori kirjoitti: ↑21 Marras 2021, 17:14

Suorana tuollainen nivel ei kuluta tehoa, mutta kulmassa se tietenkin kuluttaa.

Lasketaanpa. Oletetaan nivelelle joku kulma tuon kulman se kääntyy kierroksen aikana yhteen suuntaan, takaisin nollaan ja vielä toiseen suuntaan ja takaisin. Näitä niveliä on neljä ja ne kaikki tekevät summittain saman liikkeen ja kaikissa niissä on sama voima päällä.

energia, joka kuluu kitkoihin kulmanivelessä = kulma radiaaneina x laakerin säde x 2 (edestakaisin) x 4 (laakerien määrä) x akselimomentti / laakerin etäisyys akselilta x kitkakerroin laakerissa

oletetaan:
akselin murtokulmaksi 0,1 radiaania, eli 5,7 astetta, jotta laskelma helpottuisi.
laakerin halkaisija 10 mm
akselin momentiksi 10 Nm
laakerin etäisyys alkselilta 30 mm
kitkakertoimeksi 0,1

laakerit liikkuvat 10 mm halkaisijaisella laakerilla 1
mm edestakaisin kukin, eli yhteensä 8 mm per kierros.

Laakereissa on päällä voima 10 Nm/0,015= 667 N, eli kitkavoima on 67 N

67 N x 8 mm tekee hukattuna energiana 67 x 0,008 = 0,54 Nm / kierros, eli 0,27/2pii=0,084 Nm

0,084 Nm on 10 Nm akselimomentista 0,84% ...Ehkä.

Ei siis kovin paljon. Tuossa ei ole huomioitu nivelen dynaamista kuormitusta, jota tulee ristinivelessä aika paljon, kun murtokulma kasvaa ja pyörimisnopeus lisääntyy. Lisäksi tuo murtokulma (5,7 astetta) on aika pieni ja toteutuu usein jo suoraan ajaessa jousituksen aiheuttaman korkeuseron takia.

Ei tuollaisen pienen neulalaakerin valintaa ole tehty kitkakertoimen pienentämiseksi, vaan kulumisen vähentämiseksi. Ohjausmekanismissa kuluminen alkaa heti vaikuttaa välyksiin ja siten ohjauksen tarkkuuteen, siksi niissä käytetään vierintälaakereita, ei kitkan pienentämiseksi. Rättinivel on välyksetön, joskin hieman joustava.

Tuollainen ideoimani jousitus oman ketjunsa päässä onkin jo keksitty. Hase Lepus -deltassa on tällainen:

Lepus mutta matalampana olisi aika lailla sellainen, minkä haluaisin kinnerin pohjaksi. Jousitettu on monimutkaisempi mutta monikäyttöisempi. Täällä on lisää kuvia rakenteesta:

Toinen hyvä ja yksinkertaisempi vaihtoehto olisi tinkiä pidosta ja rakentaa se yksipuolinen veto LWB:hen, tai kiertyväketjuinen FWD. Tekisi nopean pyörän asfaltille ilman mitään jousituksia. Pitää miettiä, mitä oikein haluan.

Tee yksinkertainen, niin tulee tehdyksi. Katsot vaan että on tilaa joko muuttaa olemassa oleva runko jousitetuksi tai tehdä samoihin kuoriin uusi jousitettu alusta. Liika suunnittelu on pilannut monta projektia. Tehdään niin täydellistä, työlästä ja tekijän taitoihin ylimitoitettua suunnitelmaa, että sen voi työntää suoraan pöytälaatikkoon

Jos akseli on tällaista
https://www.puuilo.fi/warma-vedetty-akseli-20mm-1m
niin miten tuohon istuu normaali laakeri, jonka sisähalkaisija on 20mm? Meneekö paikalleen itsestään vai tarvitaanko voimaa?

Mietin myös laakeripukkien käyttämisen sijaan mahdollisuutta asentaa akseli runkoputken sisään. Siihen tarvittaisiin jotain sisähalkaisijaltaan tarkasti laakerin ulkohalkaisijaa vastaavaa... hitsattavia holkkeja löytyy, mutta niiden seinämävahvuudet ovat sentin luokkaa. Tarkkuusteräsputkia en helposti löytänyt lyhyemmissä pätkissä ja niillä on hintaa.

Onko siis olemassa jotain ohutseinäisiä holkkeja, jotka istuisivat nätisti laakerin ulkopuolelle, ja jotka voisi hitsata runkoputken sisälle? Jotain tarvitaan myös estämään laakerin karkaaminen liian syvälle. Kuvassa mietin holkkiin hitsattavaa sisähalkaisijaltaan vähän holkkia pienempää prikkaa, tai mitä vain palikoita, jotka ajavat saman asian.

Vedetty akseli on mitta-alueeltaan laadusta riippuen H9 tai H11, eli laakeri menee paikoilleen, mutta voi olla liian väljä todella suurille kierrosluvuille. Tässä tapauksessa tuo ei liene ongelma.

jori kirjoitti: ↑25 Marras 2021, 19:33

Vedetty akseli on mitta-alueeltaan laadusta riippuen H9 tai H11, eli laakeri menee paikoilleen, mutta voi olla liian väljä todella suurille kierrosluvuille. Tässä tapauksessa tuo ei liene ongelma.

Enkö aja riittävän kovaa

Polkumies kirjoitti: ↑25 Marras 2021, 19:54

jori kirjoitti: ↑25 Marras 2021, 19:33

Vedetty akseli on mitta-alueeltaan laadusta riippuen H9 tai H11, eli laakeri menee paikoilleen, mutta voi olla liian väljä todella suurille kierrosluvuille. Tässä tapauksessa tuo ei liene ongelma.

Enkö aja riittävän kovaa

Tuo suuri pyörimisnopeus tarkoittaa tässä yhteydessä tuhansien kierrosten pyörintää minuuttia kohti. Se taas pyörän akselilla tarkoittaa yli sata, ellei useita satoja kilometrejä tunnissa.

Yksinkertainen tapa toteuttaa tuo Hasen tyylinen jousitus:

Sinisellä laakeripukit, jotka kiinnittävät taka-akselin runkoon. Punaisella laakeripukit, jotka kiinnittävät jousitusvarren taka-akseliin. Vihreällä ketju, joka välittää vedon akselilta takanapaan.

Näin voimansiirto ja jousitus tulee samalle akselille, eikä pikkuketjun pituus muutu jousituksen mukana. Pikkuketju kiristetään punaisten laakeripukkien liukuvilla kiinnityksillä. Kaikki on rakennettavissa perusosista rautakaupasta, mutta...

Tuleeko tästä paljon tehohäviötä voimansiirtoon, kun rungon ja jousitusvarren laakerit vääntävät akselia eri suuntiin kovilla voimilla?

Tämä rakenne olisi myös helppo päivitys jousittamattomaan deltaan, jonka taka-akseli on laakeripukkien varassa. Sama kate ei tietenkään enää sovi, mutta se kate olisi muutenkin oma projektinsa. Ehkä ensin jokin kevyt kangaskate... kunhan itse delta olisi rakennettu...

Oliko tästä tasauspyörästöstä jotain ketjua foorumilla tms lisätietoja?

viewtopic.php?f=26&t=6599

Oisko tää?

Kuinkahan paljon ketjua voi kiertää pituusakselinsa ympäri ennen kuin voimansiirron hyötusuhde alkaa heikkenemään reilusti?

Ketju suostuu kiertymään aika paljon, mutta onko mitään ns. turvallista kiertymää, jossa tehohäviöt vastaisivat esimerkiksi häviöitä ketjuvaihteisessa pyörässä tapahtuvassa ketjun sivuttaispoikkeamassa?

Eli rattaat eivät ole samansuuntaisilla akseleilla, vaan ketju kiertyy jonkin kulman per ketjun pituus:

Kukas se sanoikaan laittaneensa ketjun vahingossa putken läpi kierteelle ja ajeli huomaamatta eli ei se aivan äkkiä haittaa

jooseha kirjoitti: ↑08 Joulu 2021, 11:41

Kukas se sanoikaan laittaneensa ketjun vahingossa putken läpi kierteelle ja ajeli huomaamatta eli ei se aivan äkkiä haittaa

Minä silloin kun oli viellä Nazca , ei todellakaan huomannut kovasti . Eres vaikka oli uusi ketju . Sen jälkeen aina laitoin lagan merkiksi toiseen kylkeen , että näki meneekö oikein . Paitsi jos kiepsahti enenmän.