Nojapyöräfoorumi

Aika kiva pieni vaneribiili:

irakas kirjoitti:

Jarcco kirjoitti:

Viimeisen version sivuprofiili voisi olla parempi ylösalaisin käännettynä. Miten muuten meinasit ohjauksen järjestää?

Etupyörä jäisi vielä pahemmin korin ulkopuolelle ja sen aukko suuremmaksi.

Sauva/nivel-välitteisten kokeilujen jälkeen taidan päätyä vaijeri-systeemiin á la Jukka.

Sakari

18.8 versiossa näköjään ohjaustangot ovat nurinpäin eli nivel yläpuolella. Tuohon saisit aika helposti välitangot siten, että toinen pää nivelöidään ohjaustankoon rungon alapuolelle ja toinen haarukkaan alas niin että välitanko olisi sivusta katsoen vaakasuorassa. Välitangot tarvitaan tietysti molemmin puolin ja niitä varten haarukkaan pitäisi hitsata korvakkeet. Välitankoja pitää myös taivuttaa jotta etupyörälle jää tilaa kääntyä.

Jarcco kirjoitti:

irakas kirjoitti:

Jarcco kirjoitti:

Viimeisen version sivuprofiili voisi olla parempi ylösalaisin käännettynä. Miten muuten meinasit ohjauksen järjestää?

Etupyörä jäisi vielä pahemmin korin ulkopuolelle ja sen aukko suuremmaksi.

Sauva/nivel-välitteisten kokeilujen jälkeen taidan päätyä vaijeri-systeemiin á la Jukka.

Sakari

18.8 versiossa näköjään ohjaustangot ovat nurinpäin eli nivel yläpuolella. Tuohon saisit aika helposti välitangot siten, että toinen pää nivelöidään ohjaustankoon rungon alapuolelle ja toinen haarukkaan alas niin että välitanko olisi sivusta katsoen vaakasuorassa. Välitangot tarvitaan tietysti molemmin puolin ja niitä varten haarukkaan pitäisi hitsata korvakkeet. Välitankoja pitää myös taivuttaa jotta etupyörälle jää tilaa kääntyä.

Olen mallannut erilaisia versioita ja lopullisesti homman näkee sitten, kun on etupyörän kiinnitys runkoon paikallaan. Olen tutkinut sitäkin vaihtoehtoa, että välitangot lähtisivät suoraan haarukasta, mutta emäputken vinot kannatusraudat tahtovat tulla eteen. Välitankojen taivutus voi tehdä ohjauksesta holtittoman ellei tangot ole todella tukevia. Kun pidän alaohjausta parempana, on tässäkin tavoitteena laittaa ohjauskahvat alas.

Mites Jukka sinun vaijeriohjaus pelasi? Vaijeriksi olen ajatellut käyttää 3 mm:n sinkkivaijeria. Taitekohdissa tilanteen mukaan kääntyvät pylpyrät.

Suurin ongelma on tällä hetkellä se, ettei SH18 mahdu hissiin missään asennossa. Joudun sitä lyhentämään ja siirtämään takapyöriä eteenpäin.

Sakari

irakas kirjoitti:

Mites Jukka sinun vaijeriohjus pelasi?

Ohjatessa hyvin, sen verran jäykkä että ei pyrkinyt kaltevalla tiellä ohjautumaan ojaan. Ketjun rasvauksen yhteydessä pistin aina mutkiin öljyä niin notkeus säilyi. Ajamani 1000km aikana ei ilmaantunut vaijereihin rispaantumisen merkkejä.

Ongelmia voisi tulla eteen jos tuollaisella laskee sataa tai kahta, jolloin kolmipyöräisessäkin ohjauksella suunnan lisäksi hallitaan tasapainoa. Sellaiseen käyttöön ei olisi ehkä riittävän herkkä, samasta syystä ei toimisi varmaan kovin hyvin kaksipyöräisessäkään. Nuo mun ajamat maksiminopeudet pyöri 40km/h kahta puolta ja siinä vauhdissa ei ollut mitään ongelmia, pyörää pystyi ohjaamaan ihan hyvin ja riittävän tarkasti.

Voisihan tuon ohjauksen herkkyyttä säätääkkin helposti ohjaussauvojen vipusuhdetta tai edessä olevan vaijerin kiinnityksen sädettä muutamalla. Sattui vain kerralla tulemaan mun käyttötarkoitukseen hyvä niin ei tarvinnut muutella.

Jukka

Ohjauksen liikaherkkyyttä voisi muuttaa asentamalla ohjausiskunvaimentimen. Jos kuvaa tarkemmin katsoo, voi havaita ohjaussauvassa varauksia ohjauksen nopeuden säätelemistä varten.

Sakari

irakas kirjoitti:

Olen mallannut erilaisia versioita ja lopullisesti homman näkee sitten, kun on etupyörän kiinnitys runkoon paikallaan. Olen tutkinut sitäkin vaihtoehtoa, että välitangot lähtisivät suoraan haarukasta, mutta emäputken vinot kannatusraudat tahtovat tulla eteen. Välitankojen taivutus voi tehdä ohjauksesta holtittoman ellei tangot ole todella tukevia. Kun pidän alaohjausta parempana, on tässäkin tavoitteena laittaa ohjauskahvat alas.

Mites Jukka sinun vaijeriohjaus pelasi? Vaijeriksi olen ajatellut käyttää 3 mm:n sinkkivaijeria. Taitekohdissa tilanteen mukaan kääntyvät pylpyrät.

Suurin ongelma on tällä hetkellä se, ettei SH18 mahdu hissiin missään asennossa. Joudun sitä lyhentämään ja siirtämään takapyöriä eteenpäin.

Sakari

Tuskin niiden tankojen tarvitsee olla tolkuttomat, joku 19- tai 22mm ohutseinäputki jo kestää.
Oletko ajatellut pienentää pyöräkokoa? 16" eteen ja 20" taakse niin saisi monta etua: matalampi ja lyhyempi keula, kevyempi runko ja kate, pienemmät ulkomitat. Etupyörän merkitys vierintävastukseen on tälläisessä kevytkeulaisessa olematon. Ja taakse löytyy 20" (406) kokoisia herkästi vieriviä renkaita.

Jarcco kirjoitti:

Oletko ajatellut pienentää pyöräkokoa? 16" eteen ja 20" taakse niin saisi monta etua: matalampi ja lyhyempi keula, kevyempi runko ja kate, pienemmät ulkomitat. Etupyörän merkitys vierintävastukseen on tälläisessä kevytkeulaisessa olematon. Ja taakse löytyy 20" (406) kokoisia herkästi vieriviä renkaita.

Itse en tuolle tielle lähtisi. Vaikka kokemusta pienemmistä renkaista ei ole niin epäilen että rengasmelu on niissä suurempi kuin suuremmissa kun koluavat kaikki pienetkin epätasaisuudet syvemmältä, isommista montuista puhumattakaan.
Jotakin tuntumaa asiaan sai kun minulla oli aluksi etupyörä väärinpäin, volisi koppiin melkoisesti mutta kun käänsi pyörimis suunnan oikein päin muuttui liki äänettömäksi. Kuvion korkeuskaan ei ollut kuin pari milliä.

Jukka

Jarcco kirjoitti:

Tuskin niiden tankojen tarvitsee olla tolkuttomat, joku 19- tai 22mm ohutseinäputki jo kestää.
Oletko ajatellut pienentää pyöräkokoa? 16" eteen ja 20" taakse niin saisi monta etua: matalampi ja lyhyempi keula, kevyempi runko ja kate, pienemmät ulkomitat. Etupyörän merkitys vierintävastukseen on tälläisessä kevytkeulaisessa olematon. Ja taakse löytyy 20" (406) kokoisia herkästi vieriviä renkaita.

Tuollaiset putket kyllä aika tavalla lisäävät painoa.

Olenpa hyvinkin ajatellut pienentää takapyöriä kokoon 20". Jos kaikkien pyörien koko olisi sama, olisi siitä etua myös huollon kannalta pitemmillä matkoilla. Ja niitäpä sattuu löytymään omasta varastostakin.

Tuo 16" tuntuu jo kovin pieneltä.

Sakari

Kampiakseli hitsiin lähdössä:

Sahaa jigin palikoihin myös tuohon yhteen kammen sisämutkaan ja kolmeen ulkomutkaan hiukan lisää hitsaustilaa ja heftaa vain ulko- ja sisäpuolelta jigissä, jotta pysyy mutkat muodossa, muttei vetele sivuttain käyräksi. Sitten tasaisella pöydällä pätkä kerrallaan jatkuvasti puolta vaihtamalla railot umpeen.

Tarvitsisit jigin, jossa on mahdollista hitsata molemmin puolin. Yksipuoleisessa jigissä ei auta kääntäminenkään. S ei muutu zetaksi pyörittelemällä, vaan kääntämällä toinen kylki esiin.

jori kirjoitti:

Sahaa jigin palikoihin myös tuohon yhteen kammen sisämutkaan ja kolmeen ulkomutkaan hiukan lisää hitsaustilaa ja heftaa vain ulko- ja sisäpuolelta jigissä, jotta pysyy mutkat muodossa, muttei vetele sivuttain käyräksi. Sitten tasaisella pöydällä pätkä kerrallaan jatkuvasti puolta vaihtamalla railot umpeen.

Joo, noin kannattaa varmaan tehdä.

jori kirjoitti:

Tarvitsisit jigin, jossa on mahdollista hitsata molemmin puolin. Yksipuoleisessa jigissä ei auta kääntäminenkään. S ei muutu zetaksi pyörittelemällä, vaan kääntämällä toinen kylki esiin.

Jospa poraankin tarpeeksi isot reiät pohjalevyyn liitoksien kohdalle ja kiinnitän putket alustaan. Hitsauksen voi silloin ainakin osittain tehdä molemmin puolin putkien ollessa kiinni aluslevyssä.

Sakari

Hyvä ideä, jos raaskit levyn rei'ittää, mutta silti pitää käännellä ja hitsata pieninä pätkinä. Ei kestä vanerilevy teräsputken vetelyjä taipumatta.

Siinä on viellä yksi mutta . Miten käyttäytyy tämä korkeapaine hytdaaliputki hitsatessa. Putkiahan on suuniteltu kyllä kestämään suuria paineita . Entä jos tekisi pelkistä sellaiset tulpa prikat joilla vahvistaisi jokaisen hitsaus kohdan.
Joka tapauksessa varmaan joudutaan lämpö oikaiseen kampea. Tässä olisi kyllä Tikillä töitä .

No äläkää nyt kovin pelotelko. Minä hitsailin ilman mitään jigejä ja hyvä tuli, eikä tarvinut oikoa. Työjärjestys oli vain erilainen. Hitsasin ensin poljin putket keskiputkeen. Sitten tein päätykappaleet ja kiinnitin ne. Joka välissä vain ensin hepeillä kiinni, siinä asennon tarkistus levylle piirrettyjen viivojen avulla ja sitten lopullinen hitsaus.

Jukka

jviirret kirjoitti:

No äläkää nyt kovin pelotelko. Minä hitsailin ilman mitään jigejä ja hyvä tuli, eikä tarvinut oikoa. Työjärjestys oli vain erilainen. Hitsasin ensin poljin putket keskiputkeen. Sitten tein päätykappaleet ja kiinnitin ne. Joka välissä vain ensin hepeillä kiinni, siinä asennon tarkistus levylle piirrettyjen viivojen avulla ja sitten lopullinen hitsaus.

Muistanko väärin, vai suunnittelitko sinä ensin tekeväsi niin että otat koko pitkän akselin, ja hitsailet sen ympärille kammet, ja lopuksi katkot ylimääräisen osan akselista pois?