Re: Yksinkertainen katettu nojapyörä
Jotenkin tuntuisi, että niin paljon voi kiertää kuin pakottamatta menee Ei se kierteiseltä osalta joudu taipumaan ja rattaalla kulkee kuitenkin suorassa.
Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Jotenkin tuntuisi, että niin paljon voi kiertää kuin pakottamatta menee Ei se kierteiseltä osalta joudu taipumaan ja rattaalla kulkee kuitenkin suorassa.
Polkumies kirjoitti: ↑08 Joulu 2021, 11:38Kuinkahan paljon ketjua voi kiertää pituusakselinsa ympäri ennen kuin voimansiirron hyötusuhde alkaa heikkenemään reilusti?
Ketju suostuu kiertymään aika paljon, mutta onko mitään ns. turvallista kiertymää, jossa tehohäviöt vastaisivat esimerkiksi häviöitä ketjuvaihteisessa pyörässä tapahtuvassa ketjun sivuttaispoikkeamassa?
Eli rattaat eivät ole samansuuntaisilla akseleilla, vaan ketju kiertyy jonkin kulman per ketjun pituus:ketjun kiertymä.jpg
No ihan suuruusluokkana, metrin matkalla 45 asteen kiertymää tuskin vielä huomaa.
Mikä vaikutus takapyörien jousituksella on deltassa, sen ilmeisen eli mukavuuden lisäksi?
Ajoneuvo kallistuu mutkissa ulkokaarteeseen jousituksen takia. Kasvaako riski kaatua?
Entäs turvallisuus töyssyihin ajaessa? Tuli mieleen tämä video kinnerin kaatumisesta:
https://youtube.com/watch?v=tcFrGid7R3I
Jousitus kai suojaa hieman tuollaiselta, mutta onko merkitys sama deltassa kuin nuijapäässä?
Kyllä kasvaa riski kaatua, jos on erillisjousitus ilman kallistuksenvakaajaa.
Tuossa videossa takarenkaasta irtosi pito. Deltassa sitä ei helposti tapahdu, koska kaksi takarengasta.
Tämä ei ole ihan yksiselitteinen asia.
Normaalissa swb tadpolessa paino tulee suurelta osin eturenkaille ja takana on vain yksi rengas pitämässä linjaa. Jos mutkassa takarenkaan pito häviää liukkauden, renkaan puhkeamisen tai vaikka töyssyn takia, niin ollaan hallitsemattomassa tilanteessa, jossa ajoneuvo pyörähtää etuakselinsa varassa perä menosuuntaan, jolloin tadpole muuttuu deltaksi.
Normaalissa lwb deltassa paino tulee suurelta osin takarenkaille ja takana on kaksi rengasta pitämässä linjaa. Liukkaassa mutkassa keveämmän eturenkaan pito häviää ennemmin kuin takarenkaan pito. Puskeminen on deltassa todennäköisempää kuin pyörähtäminen. Eturenkaan pidon menetys ei johda suoraan kaatumiseen. Takarenkaan rikkoutuessa toinen takarengas jää kuitenkin pitämään linjaa. Tuollainen videon kaltainen vastaheittelehtiminen on deltalla miltei mahdoton saada aikaiseksi em. syistä.
Tietenkin ääritilanteissa deltankin saa nurin ja siinä se vasta hurjaa onkin kun kaadutaan naamalleen eikä selälleen kuten tadpolessa. Itse pidän deltaa kuitenkin turvallisempana vaihtoehtona, varsinkin kokemattomalle kuljettajalle.
Mutta ettei tästä saa vaikutelmaa siitä, että pitäisin tadpolea jotenkin huonona konseptina, niin asiansa osaavalle tosi kuljettajalle tadpole tarjoaa hienon ajoelämyksen. Vielä kun kaikissa kolmessa renkaassa on erilliset jarrut, niin sillä saa näyttäviä stunt-henkisiä ajosuorituksia tehtyä.
Ja näissä jutuissahan ei nyt käsitelty leppoisaa 15km/h pyöräilyä kauniissa kesäilmassa. Niissä olosuhteissa toimii mikä vaan kolmipyörä samalla lailla.
Hyvä Vilijami. Erittäin hyvä viestipari selventämään kolmipyörien perusgeometrian eroja. Peukku.
Taidan luopua tavoitteesta korvata tällä Vendetta arkiajossa, koska pk-seudulla nopeakaan kinneri ei korvaa näkyvyyden heikkenemistä, jos suorituskykyä mittaa keskinopeudella.
Eli nopea maantievehje tavoitteeksi. Kääntösäde ja maavara eivät olisi enää yhtä tärkeitä, eikä välttämättä vetävän pyörän pitokaan. Piirtopöydälle voisi palata SWB ja etuveto, mutta SWB nostaisi painopistettä ja leventäisi pyörää, mikä haittaisi aerodynamiikkaa. Yhdellä takapyörällä vetävä LWB kelpaisi.
Kaksi ongelmaa:
Mitä jos rakentaisi plugin ruodot ja venyttäisi sen päälle jonkin ilmapallon tms. materiaalia. Sitten palloon sopiva ylipaine, jotta pallo hakeutuu haluttuun muotoon, ja sen päälle laminointi?
Suurin osa tarpeellisista muodoista on sellaisia, missä materiaali taipuu vain yhteen suuntaan. Tällöin ne voi valmistaa levytavarasta. Ja nokkapalan sitten laminoi jumppapallon päälle. Tällainen lähestymistapa on kepeä matalan kynnyksen meininki, eli saattaa joskus tulla tehtyä.
Moneen kertaan on täälläkin todettu, että liian täydellistä loppuelämän pyörää suunniteltaessa, se jää kokonaan tekemättä. Heti vaan puuhaamaan. Ei siitä niin huono kuitenkaan tule, etteikö sitä vois parantaa myöhemmin.
Suosittelisin kokeilemaan telttapatjaa katemateriaaliksi. Kova koppa kun kumisee niin perhanasti, etten itse ainakaan sitä tahdo jaksaa kuunnella.
Peukalot jos on siunaantunu riittävästi käden syrjälle, nii yksinkertaisestikkin kykenee tekemään ihmeitä.
Esko on nää tehny suorasta itte tehdystä levystä.
Itse kun suunnittelin kinnerin kuorta oli suunnitelmissa leikata ja hioa eristelevyista(uretaani) kinnerin muotoinen kappale ja laminoida sen päälle kuitu. Aika pienellä vaivalla olisi saanut plugin ja halvallakin, koska purkulevyt. Jäi tekemättä.