Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti:

Minun huomioni kiinnittyi yksityiskohtaan tandem- ja singleVektorin riveillä. Tandemin ilmanvastuskerroin on reilusti suurempi, vaikka otsapinta-ala on lähes sama. Pidempi ja laihempi muoto on siis muotona ainakin tässä tapauksessa epäedullisempi. Eihän tuosta mitään vakavasti otettavaa päätelmää voi tehdä, sillä niin moni muukin asia muuttuu, mutta minusta se demoaa aiemmin esittämääni väitettä siitä, että tärkeämpää, kuin otsapinta-ala, on virtaviivakappaleiden kyseessä ollen ns. märkäpinta, jonka suhteellinen osuus kasvaa, kun kappale pitenee suhteessa otsapinta-alaansa. Tämä tarkoittaa, että virtaviivakappaleiden sisällä peesissä ei pääse ilmaiseksi, vaan se maksaa kohonneena pintavastuksena, joka näkyy suurempana vastuskertoimena otsapinta-alaa kohti.

Huomaa myös että nokan muoto on ikäänkuin tylpempi..saattaa selittyä silläkin..ovat halunneet vähentää märkäpintaa nokassa ( polkimet on edempänä ! ) ja tehneet "vahingon".

Myöskin 2 paikkaisen ajoasento on pystympi ja otsapinta lienee kasvanut "radikaalisti"..kuvathan eivät ole välttämättä edes samassa mittakaavassa keskenään ( takapyörä on aivan eri kokoinen ! ). Kuvat on vaan pitänyt saada samaan kokoon jotta mahtuvat karttaan !

Levypinnalla ( vaikka suorakaide ) jonka dimensio on paksuudeltaan lähes 0..on vastus myös lähes 0 ! Märkäpinnan aiheuttama vastus on hyvin pieni. Toki se on olemassa.

jori kirjoitti:

...
Tämä tarkoittaa, että virtaviivakappaleiden sisällä peesissä ei pääse ilmaiseksi, vaan se maksaa kohonneena pintavastuksena, joka näkyy suurempana vastuskertoimena otsapinta-alaa kohti.

Mitenkähän paljon tuosta "peesaamisesta" pitäisi vähintään maksaa? Laminaarivirtaus ei kai pahasti jarruttele verrattuna pyörteiseen. Olkoon esim. mahdollisimman yksinkertainen perusmuoto, pyöreä sylinteri, jossa virtaviivainen nokka ja pyrstö. Olkoon sen vastuskerroin Cd kaikilta puolin vapaassa ilmassa Cd1. Pituutta olkoon tasapaksulla osalla L metriä. Venytetään tasapaksua osaa tuplaksi, 2*L:ksi. Oletetaan virtauksen pysyvän laminaarisena venytyksen jälkeenkin. Olisikohan venytetyn kappaleen Cd luokkaa 2 *Cd1 (ei kai), luokkaa Cd1 * 1.3, luokkaa Cd1 * 1.1, luokkaa Cd1 * 1.05 tai pienempi? Tämmöisen kai voisi teoriassa laskeakin CFD-ohjelmilla (Computational Fluid Dynamics), jos ovat jo ehtineet kotikäyttövaiheeseen ilmaisversioina ladattaviksi.
Sitten voisi kehuskella, kuinka 4-vuotias poikansa ratkaisi isän pitkään pähkäileman pulman : "Iskä, paina entel!". Iskä teki työtä neuvon mukaan, ja kas, hieno tulos tupsahti ruudulle ja sukulaisillekin lähetettäväksi.
Fixuja nuo tenavat nykyään.

optimistx kirjoitti:

Tämmöisen kai voisi teoriassa laskeakin CFD-ohjelmilla (Computational Fluid Dynamics), jos ovat jo ehtineet kotikäyttövaiheeseen ilmaisversioina ladattaviksi.

Käsittääkseni OpenFoam niminen softa on käytettävissä, se lienee myös sangen asiallinen koodi. Mutuna laskenta vaatinee suorituskykyisen kompuutterin ja mallintajalla olisi hyvä olla jotain tietoa siitä mitä on tekemässä. Yksi mahdollinen lähtökohta "kadunmiehelle" olisi "malliesimerkkiä", jos sopiva sattuisi löytymään valmiina.
http://www.openfoam.org/docs/

KPS

KPS kirjoitti:

...
Käsittääkseni OpenFoam niminen softa on käytettävissä, se lienee myös sangen asiallinen koodi. Mutuna laskenta vaatinee suorituskykyisen kompuutterin ja mallintajalla olisi hyvä olla jotain tietoa siitä mitä on tekemässä. Yksi mahdollinen lähtökohta "kadunmiehelle" olisi "malliesimerkkiä", jos sopiva sattuisi löytymään valmiina.
http://www.openfoam.org/docs/

KPS

Suurkiitos vinkistä. Näkyy olevan vielä vain Linuxille, mikä hieman jarruttelee innostustani. Nimittäin pitäisi varata opetteluaikaa niin, ettei joku Linuxin erikoisuus pysäytä harjoitusprojektia tykkänään. Mutta ennen pitkää käyn tuon kimppuun.

Yleensä tälläset järeemmät ilmaiset simulointisoftat ovat ainakin ekassa vaiheessa vain Linux ympäristöön saatavissa. Luulisin että tässäkin tapauksessa Linux:sta ei tarvii osata muuta kuin peruskomennot, sillä softassa lienee oma "käyttöliittymä" joko osana kokonaisuutta (tai mahd. osittain jonkun toisen ohjelman muodossa).

Hämärien muistikuvien mukaan olikohan se Live DVD:tä käyttäen voit tehdä Wintoosastasi Linux-myllyn. Jos tunnet jonkun Linux-osaajan niin häneltä saattaisi moinen syntyä pikaisesti.

Joka tapauksessa Lycka Till !!!! Jäämme mielenkiinnolla odottamaan analyysiesi tuloksia.

KPS

Ot vielä. Niitä liveceedee kevyjä on webbi täynnä. Itse tekisin koneelle vaan toisen käynnistysosion jolle sen linukan tuuppaisin. Tosin en ole win asiantuntija, joten en tiedä kuinka kevyt operaatio se on.

http://en.wikipedia.org/wiki/Live_CD

Linuxjakelut (asennus-CD tai -DVD) tekevät sen linuxosion automaattisesti ja asentavat linuksin wintoosan rinnalle. Käynnistyksessä voit itse päättää, kumpi käyttöjärjestelmä käynnistetään. Myöhemmin, kun huomaat, ettei sitä Winukkaa tarvitse enää mihinkään, voit senkin osion ottaa linuxin käyttöön. Ensi vaiheessa ei tarvita muuta, kuin asennuslevy koneeseen, käynnistetään kone ja vastataan kysymyksiin (yleensä vain "kyllä+enter") ja se on siinä.

Itse käytän Lubuntu nimistä jakelua. Se on erittäin kevyt ja nopea myös vanhoissa koneissa ja kaiken lisäksi käyttöliittymä näyttää vanhalta (ei 8 ) Wintoosalta. Lubuntu kuuluu Ubuntun perheeseen, joten kaikki Ubuntuun saatavat ohjelmat toimivat Lubuntussa. Ubuntu on yleisin linuxjakelu.

Rohkaisisin asentamaan linuxin. Saat nopeammin käynnistyvän huolettoman koneen, jolla hoituu kaikki se, mikä winukallakin ja paljon muuta. Et tarvitse mitään erityisiä käskyjä opetella tässä vaiheessa. Käyttäminen onnistuu keneltä tahansa tutulla grafisella käyttöliittymällä. Siksi en suosittele asentamaan uutta Ubuntua, jossa on käyttöliittymänä Unity, joka on ainakin minulle liian outo. Unity on käsittääkseni Win 8 käyttiksen esikuva. Apua ongelmiin löytyy helposti täältä ja Ubuntufoorumilta suomeksi ja maailmalta vaikka millä kielellä. Tavasti taitaa olla jopa linuxammattilainen.

jori kirjoitti:

Rohkaisisin asentamaan linuxin. Saat nopeammin käynnistyvän huolettoman koneen, jolla hoituu kaikki se, mikä winukallakin ja paljon muuta.

Varmasti saa nopeasti käynnistyvän koneen kun jää puolet lisälaitteista asentamatta ajuripulan vuoksi

Jukka

(kirjoittaja poisti jutun, kun meni ulos aiheesta polkulaitteitteiden ilmanvastus ja tehot)

Menee taas off topiciksi...

Laita optimistx ssd levy niin tärinä ongelma poistuu...

Tässä vectorit hieman lähempänä todellisia vertailukokoja.

Väittäisin että painon lisääntymisen rakenteessa ja vakauden takia laitetta on yritetty kutistaa mutta silti jouduttu leventämään ja korottamaan ja tekemään tylpempi nokka ( jotta wetted area pienenee ).

Muutamia laskentakaavoja; http://www.recumbents.com/wisil/hein/me599_report1.pdf

Tllaisia lukemia löysin Eiviestrettoon; http://www.droplimits.de/index.php/Damj ... ik.de.html

Eli CdA = 0.015
Cd= 0.069

Tämä on kanssa hyvä; http://www.milan-velomobil.de/PRO_VELO_01_93.pdf

Missään nimessä sitä ei saa lukea kuin "piru raamattua".

Täällä aerodynaamisia autoja recumbent saitilta; http://www.recumbents.com/car_aerodynamics/