Nojapyöräfoorumi

mhelander kirjoitti:

Ja se etäisyyden säätö... tähän asti mielessä on ollut tehdä rungosta teleskooppi emäputkien välistä. Vaatii toki sitten wiksumman ohjausputken tai yhtä monta erimittaista kuin on kuskeja.

Tuo teleskooppi voisi olla "helpohko" luotettava tapa toteuttaa
Toki vaijereiden vedot pitäisi kohdistaa liikevaran mukaan...

Omassa kikottimessa etäohjaus oli putki jonka päihin oli hitsattu mutterit, niissä kierretangon pätkät, joissa pallonivelet. täten niitä pystyi säätämään.

mhelander kirjoitti:

Ja olisi hyvä saada joku joustohaarukoille sopiva etäohjauskitti ettei tarvi alkaa muiden poraamaan (uuden) joustokeulan olkapäätä...

Tohtisko nuihin laittaa klemmari tyyppistä kiinnitystä suoraan toiseen iskari putkeen?
tällöin simppelimpi kiinnitys olisi mahdollista eikä se olisi riippuvainen olkapään muodoista,,,

Teleskooppi on hyvä ja toimii, mun mielestä on parempi että akseliväli muuttuu kuin että kammet vaihtaa paikkaa. Mutta siihen vois kehittää jonkun mahdollisimman kevyen ohjuriputken/uratsydeemin että etupään saa absoluuttisen suoraan helposti. Onnistuuhan toi käsinkin mutta ohjaus helposti vie vähän johonkin suuntaan.

Materiaaliksi rauta, alumiini tuntuu olevan liian epävarmaa sitten kuitenkin..

Toi on kyllä kätevää kun runko menee palasina pieneen tilaan. Huomasin kun clwb:tä maalasin että runkohan mahtuu johonkin 80cm X 40cm laatikkoon.. Pieni koko oli toki vaan hämäystä, painoi kuin synti

Jarrupäivitystä pukkaa, tiedä sitten parempaan vai huonompaan suuntaan...

Kun keräilin tämän tekoon osia niin tuli hommattua pari Hayes HFX-9 hydraulisia jarruja. Niistä takajarruna ollut ylsi letkun puolesta nippa-nappa etujarruksi joten taakse piti kierrättää MP:n talvivarustuksesta BB7 MTB-malli.

Nyt sitten pikkuhiljaa on tullu tilausten kylkiäisinä hankittua Goodridgen panssariputkea 2m ja sopivat nipat tälle jarrutyypille. Eilen sitten ryhdyin toimeen ja säätämään ensimmäistä kertaa pyörän hydraulisia jarruja, tuo etunen kun on pelittänyt ilman mitään kohta 4000 kilsaa.

Täytyy sanoa että helppo homma oli. Puuilosta puoli litraa DOT-4 jarrunestettä, lääkevarastoista kahmin kaikki lääkeruiskut ja sitten talliin touhuamaan. Lukemalla Goodridgen ohjeen oli nippelien asennus helppo nakki. Tein spray-pullon pillistä ja ohuesta lääkeruiskusta kahvaan sopivan "mittarin" johon läpi puristettu jarruneste tulee. Paksulla putkella olevalla lääkeruiskulla puristin satulan nipasta uudet nesteet sisälle kunnes kuplien tulo kahvassa loppui.

Siinäpä oli kaikki ja heti toimii jarru täydellisesti.

Siinä satulaa vaihtaessa huomasin että jostakin syystä takahaarukkaa hitsatessa oli satulan korvakko päätynyt kallelleen jarrulevyyn nähden. Ehkä asiaa vaikeutti alussa käytetyt paskat Quandon navat... kun piti kesällä siirtää pulttien alta prikat korvakon ja satulan väliin. BB7:n satulan säätöpultit ja prikat mahdollistaa tuollaisen korjaamisen mutta Hayes ei lainkaan.

Jätin kiekon paikalleen mutta irroitin jarrulevyn ja isolla jakoavaimella taittelin korvakkoa kunnes satula tuli kutakuinkin suoraan jarrulevyyn nähden. Prikkakin joutaa sinne mihin kuuluu.

Jarrun tuntuma kahvasta on aivan eri luokkaa kuin aikaisemmalla. Jopa parempi kuin etujarrulla, jostakin syystä. Jarrutehoa ei ole ehkä ihan yhtä paljon kuin aikaisemmin mutta pistin satulaan uudet palat. Vinkuvat myös märkänä.

Ja noitahan ei tarvi säätää eikä levy hinkkaa ellei mene mutkille.

mhelander kirjoitti:

Toisen kerran rengas blurppasi viime viikolla kun kävin Ellinmaan XC-kisan reittiä polkemassa. Tällä kertaa etukumin reunassa pyörähti teräväreunainen kulmikas kivi joka pukkasi kumin reunan irti vanteelta ja pudotti paineet lähes nollaan, ja samalla nirhaisi kaksi vuotavaa jälkeä vanteen reunan tuntumaan. Nurin mentiin mutta paineet pysyivät ja sain kumin kyllä pysymään vanteella mutta Stans:n litkut eivät tiivistäneet noita vuotoja joten sisuria kehiin jotta pääsin kotio.

Tästä suivaantuneena muistin että ekat kiekot tuli tehtyä WTB:n LaserDisc -vanteilla ja niihin oli oma hommansa saada kitkagummit nousemaan paikalleen. Vanteessa on selvät "hyllyt" gummille ja ne varmasti auttavat matalapaineista tubeless-rengasta pysymään ilmatiiviinä kovemmassakin menossa.

<snip>

Voin olla väärillä jäljillä mutta ainakaan äkkinäinen isku ei pitäisi pudottaa ihan noin vain rengasta vanteen reunalta WTB:n kehältä. Toisaalta sille oli oma hommansa virittää Stans:n teipit ja tubeless-venttiilit, valmistaja ei suosittele niiden käyttöä (takana on LaserDisc Trail 29er) tubelessina mutta valikoimistaan löytyy vartavasten siihen tehtyjä vanteita.

Lisää rengasraporttia pukkaa. Kävin eilen paukuttelemassa Ellinmaan XC-reittiä uudestaan. Nyt siis alla nuo WTB:n vanteet, päällä Furious Fred:t ihannepaineilla (1.15 bar eteen, 2.15 taakse; tarkistettu aamulla töihin mennessä).

Ja taas jyrkkää mäkeä alas tullessa ja kovasti jarrutellessa kuuluu voimakas tussahdus ja eturengas melkein vanteelle. Nyt kuitenkin pysyin pystyssä ja pääsin mäen nätisti alas.

Tällä kertaa vanteen hylly toimi kuten oletinkin, alla pyörähti taas irtokivi joka kampesi kumia vanteelta mutta se nousi vain hyllyn päälle ja päästi noin puolet paineista kartanolle. Muuten pysyi hyvin vanteella ja kun minipumpulla sain noin bar:n paineet napsahti takaisin renkaan reuna vanteen hyllylle. Pumppasin vähän enemmän eteen painetta (kotona mittasin 1.51 bar) ja kyyti oli enemmän pomppivaa mutta kyllä tuonkin kanssa pärjää.

Nyt näyttää siis että FF:t tarvii hylly-malliset vanteet ja noin 10% enemmän painetta jos maastossa joutuu himmaileen jyrkissä alamäissä.

Ja paketti tuli myös jossa mukana lisää Stans:n litkua sekä 50-559 että 52-622 WTB Bronson Race renkaita jotka kuulemma pelaa hyvin märällä kelillä kivikoissa ja juurakoissa. Keskiviikkona laitoin kumit sisureilla vanteille asettumaan ja eilen sitten toisille kiekoille tubelessina joissa DT-Swiss vanteet. Sadekeliä odotellessa... käyn taas ajamassa Jäälijärven ympäri rullaavuustestiä.

Tämmönen on kuvio:

Enemmän on nappulassa muotoa pitoa auttamassa kuin ralliranessa. Samoin kumiseos tuntuu nihkeämmältä ja vaati ehdottomasti saippuaa reunaan että sai kunnolla vanteelle. Kulutuspinta on ralliraneakin enemmän tasaisemman oloinen. Oli helppo saada kerralla tubelessiksi ja 29er vähän tihkui kyljistä, 26" piti heti saman tien.

mhelander kirjoitti:

Tällä hetkellä laitos on hyvin ajettavassa kunnossa ja näyttää kestävän. Itse rungosta ei ole oikeastaan mitään pahaa sanottavaa, takaiskarin ja penkin kiinnitysrakenteet voisivat olla helpommat tehdä ja iskarin ilman tarkistus helpompaa.

mhelander kirjoitti:

Ja se etäisyyden säätö... tähän asti mielessä on ollut tehdä rungosta teleskooppi emäputkien välistä. Vaatii toki sitten wiksumman ohjausputken tai yhtä monta erimittaista kuin on kuskeja.

Nyt tuntuu siltä että rungon pituuden säätö on viisain unohtaa. Jigin voi tehdä kahdelle runkokoolle ja penkin kiinnitykseen alas liukukisko ja taakse kaksi säädettävää linkkua tuohon tukeen. Niillä ja kuskin mukaan sopivan kokoisella penkillä sekä kampien pituuksilla saanee säädettyä värkin kohtuu kokoisille kuskeille.

Näin itse runko, etäohjaus ja geometria pysyisi samana riippumatta kuskin koosta. Muutenkin kun joutuu tuon takaiskarin yläkiinnikkeen ja penkin alapään kiinnityksen miettimään paremmaksi.

Penkille ehkä paras olisi alhaalla kiinni pultattava laippa joka on sitten kahdella klemmarilla kiinni vaakatasossa olevissa putkissa. Jotakin hauskaa tulee kyllä vetopuolen taittopyörän kanssa, tuo haarukan pivot-piste pitää miettiä lyhimmän kuskin/säädön mukaan ettei ota penkin pohjaan kiinni.

Mustasudenkorento kirjoitti:

mhelander kirjoitti:

Ja se etäisyyden säätö... tähän asti mielessä on ollut tehdä rungosta teleskooppi emäputkien välistä. Vaatii toki sitten wiksumman ohjausputken tai yhtä monta erimittaista kuin on kuskeja.

Tuo teleskooppi voisi olla "helpohko" luotettava tapa toteuttaa
Toki vaijereiden vedot pitäisi kohdistaa liikevaran mukaan...

Omassa kikottimessa etäohjaus oli putki jonka päihin oli hitsattu mutterit, niissä kierretangon pätkät, joissa pallonivelet. täten niitä pystyi säätämään.

mhelander kirjoitti:

Ja olisi hyvä saada joku joustohaarukoille sopiva etäohjauskitti ettei tarvi alkaa muiden poraamaan (uuden) joustokeulan olkapäätä...

Tohtisko nuihin laittaa klemmari tyyppistä kiinnitystä suoraan toiseen iskari putkeen?
tällöin simppelimpi kiinnitys olisi mahdollista eikä se olisi riippuvainen olkapään muodoista,,,

Joo toi mun etäohjaustanko on tehty M8-kierretangosta, kahdesta mutterista ja Tasannon nivelestä. Putki olisi parempi, jäykempi ja kevyempi...

Klemmaria ei voi laittaa useimpiin joustohaarukoihin, saati sitten käpyä tms alakautta ohjainputkeen. Niissä on liikevarat niin pitkiä että stefat menee klemmarin kanssa ja käpyviritys ottaa kiinni renkaaseen.

Tämmöstä ajattelin:

kun tästä ketjun alkuvaiheilta löytyi... mutta tuossa näyttäis olevan kävyllä tms otettu tuki ohjainputkesta alakautta. Ja huonoa on myös että nivelpiste ei ole suoraan 90 astetta sivulla vaan tuon takapuolella. Siitä seuraa vaikeuksia saada etäohjauksen liike samanlaiseksi ja yhtä laajaksi molempiin suuntiin. Toisaalta tottuuhan sitä ajamaan vaikka oliskin vähän "toispuoleinen", ehkä.

Tuon peltisen haarukkaputkeen tulevan laipan laittaminen vaatii vähintään keulan alajalkojen pudottamista, tai joidenkin keulojen tapauksessa putken irroittamista olkapäästä. Hieman lisähaastetta runkokitin kasaajalle... mutta helpompi ja varmempi se on kuin olkapään porailu.

Muutenkin suosittelen tämmöseen kevytkeulaiseen että hommaa tupla-ilma keulan, noin 120mm:n joustovaroilla mutta rajoittaa jouston 100mm:iin. Riittää varmasti ja näin voisi tuo käpyhommelikin toimia. Jos siis se käpy mahtuu alakautta sisään.

Tänään ajelin mukana paikallisella 08-maantielenkillä ja siellä oli kaksi kaveria joilla alla hiilikuituiset maantiefillarit ja toisella Zipp 404 kiekot, toisella 808. Sain houkuteltua heidät rullaustestiin lenkin loppuvaiheilla ja tulokset olivat mielenkiintoiset...

Nimittäin itse olin näissä kamppeissa ajamassa:

Ja alla tämä:

Tuossa kunnossa siis, kuva on otettu keskiviikon cyclo-cross kisasta.

Eli tämä ketjun täysjousitettu maastonojakki, alla Furious Fred 50-559 ja -622 renkaat, edessä 1.15 bar paineita ja takana noin 2.3 bar. Aloitimme noin 26-28 km/h nopeudella rullauksen kaikki kolme rinnakkain ja mäen alla oli Zipp-808 tehnyt kaulaa minun jokusen metrin. Zipp-404 jäi mun taakse muutaman metrin.

Hauskaahan tässä on se että heidän pyöränsä olivat 6-7 kiloisia + aero-kiekkojen pieni lisä. Kuskit oli toki massiivisempia joten kokonaispainokin oli ihan kilojen tarkkuudella sama. Kummallakaan ei ollut aika-ajo pyörää tai aero-tankoa mutta 808-kaveri veti niin TdF-syöksyasennon kuin vain pystyi virittämään.

Tämähän tarkoittaa sitä että ei ole maastossakaan tämä nojakki mikään altavastaaja. Joten nyt pitää kääntää tulos henkiseksi eduksi ja puristaa vaan kovempaa mittelöissä.

mhelander kirjoitti:

Tohtisko nuihin laittaa klemmari tyyppistä kiinnitystä suoraan toiseen iskari putkeen?

kun tästä ketjun alkuvaiheilta löytyi... mutta tuossa näyttäis olevan kävyllä tms otettu tuki ohjainputkesta alakautta. Ja huonoa on myös että nivelpiste ei ole suoraan 90 astetta sivulla vaan tuon takapuolella. Siitä seuraa vaikeuksia saada etäohjauksen liike samanlaiseksi ja yhtä laajaksi molempiin suuntiin. Toisaalta tottuuhan sitä ajamaan vaikka oliskin vähän "toispuoleinen", ehkä.

Noin se kannattaa tehdä, paitsi klemmari voisi koostua kahdesta osasta niin että puoliskot kiristetään toisiinsa, niin keulaa ei tarvitse purkaa. Minusta Nazcassa on nivel ohjauslaakerin linjalla kuten pitääkin. Keulaputkethan ovat edempänä joten pitääkin olla niiden takapuolella.

Tässä vähän videota tämän päivän keskiviikkoisesta cyclocross-kisasta #2. Stravassa mun kierrokset.

Onnistuin hukkaamaan ilmoja takarenkaasta, lähtiessä oli 2.3 bar, maalissa alle bar kun kopsutteli vanteelle pari vimeistä kierrosta. Samoin joustohaarukan paluuvaimennus tuntui hävinneen jonnekin. Ei sitten pystynyt puristamaan parin kolmen edellä menevän kaverin ohi.

[quote="mhelander"]Tässä vähän videota tämän päivän keskiviikkoisesta cyclocross-kisasta #2. Stravassa mun kierrokset.

Moi Mika
Tuota sun videoa katsoessa tulee väkisinkin mieleen että itse kuulun vielä tuohon apuratas osastoon, on hienoa seurata tuota ajoa kun miehellä on tollainen taito ajaa nojakilla.
t: Oki

mhelander kirjoitti:

Tässä vähän videota Ei sitten pystynyt puristamaan parin kolmen edellä menevän kaverin ohi.

Vaikka yritin tarakalta polkee lisää vauhtia ett ois saatu eellä ajava kiinni ni ei auttanu jännää menoa
Onko tuo cyclocross joku virallinen lajitermi ?

Petri

PW kirjoitti:

Vaikka yritin tarakalta polkee lisää vauhtia ett ois saatu eellä ajava kiinni ni ei auttanu jännää menoa

Juu, kolme sijaa oli mahdollisuus parantaa... kattelin Stravasta ja noin minsa tuli takkiin hortoilusta reitin ulkopuolelle ja viimeisellä ajoin jo vähän rauhallisemmin kun takagumes alko pohjaileen. Tykkäsin reitistä ja siksihän noita tulee ajettua että oppii ajamaan ja kovaa maastossa...

PW kirjoitti:

Onko tuo cyclocross joku virallinen lajitermi ?

Ainakin tämä kisasarja on laadittu niin että pisteitä keräävät kuskit joiden alla on jäykällä haarukalla ja droppitangolla varustettu fillari. Maantiepyörältä kuullostaa mutta kovaa menevillä on 33-milliset karkeampikuvioiset renkaat ja "aero"-kiekot alla. Jarrut on joko levyt (160/140mm) tai cantilever/V-tyyppiset jotta kumit mahtuu pyörimään, näitä pyöriä kutsutaan cyclo-cross pyöriksi.

Täälläpäin suurin osa ajaa tollasilla kaikki muut ajot paitsi kesän maantielenkit ja -kisat. Siis työmatkat, syksyn-talven-kevään lenkit jne. Osa taas ajaa nuo maasturilla ja sopivilla renkailla, ja kesällä maantiepyörällä. Kuten minä .

Tuo Puokkarin reitti on kyllä hauska, monesti tullut tuota ajettua vuosien varrella eri maastokapineilla... Mitenkä sulla tuo Ellinmaan xc-rata; kauanko menee kiertää? Muutaman kerran olen sen läskipyörällä kiertänyt ja varsinkin se juurakkopolkulenkki on tuntunut nopeammalta kuin täpärillä... en tosin oo kertaakaan kellottanut, joten numerofaktaa ei ole. Pitäis varmaankin lauantaina käydä kokeilemassa.

Nebulus kirjoitti:

Mitenkä sulla tuo Ellinmaan xc-rata; kauanko menee kiertää? Muutaman kerran olen sen läskipyörällä kiertänyt ja varsinkin se juurakkopolkulenkki on tuntunut nopeammalta kuin täpärillä... en tosin oo kertaakaan kellottanut, joten numerofaktaa ei ole. Pitäis varmaankin lauantaina käydä kokeilemassa.

Mulla jäi ajamatta Nokian jälkeen tämä XC-kisa, ajoin toki reitillä mutta en tosissaan. Sehän on CX-ohjelmassa parin viikon päästä...

Hienoa ajoa!

Askarruttaa tuo tangon leveys. Pystypyörissähän ovat tangot pikku hiljaa leventyneet, on helpompi ohjata, kun kivet ja juurakot eivät käännä ohjausta niin helposti. Mutta nojakissa kapea tanko näyttää toimivan tosi hyvin maastossakin.