Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
jori kirjoitti:Ei kai nyt mitenkään erityisen märkää ole ollut. Joskus syksyllä on märempääkin ja pohjavedet ylempänä. Rantapenkalle on rakennettu ilman tukimuuria tai paalutusta seuraukset näkyy tuossa.
janx kirjoitti:jori kirjoitti:Ei kai nyt mitenkään erityisen märkää ole ollut. Joskus syksyllä on märempääkin ja pohjavedet ylempänä. Rantapenkalle on rakennettu ilman tukimuuria tai paalutusta seuraukset näkyy tuossa.
Pyhäkoulu kirjoitti:Tyhmä mies hiekalle rakensi, tyhmä mies hiekalle rakensi,
tyhmä mies hiekalle rakensi, kunnes rajuilma puhkesi.
Vettä satoi rankasti, tulva nousi vaan.
Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan.
Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan, talo sortui kokonaa.Viisas mies kalliolle rakensi, viisas mies kalliolle rakensi,
viisas mies kalliolle rakensi, kunnes rajuilma puhkesi.
Vettä satoi rankasti, tulva nousi vaan.
Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan.
Vettä satoi rankasti tulva nousi vaan, talo seisoi paikoillaan.
Sori, en malttanut...
Näkyyhän tuolla anturan alla paaluja olevan... kuinka pitkiä lie 
?
torneol kirjoitti:Näkyyhän tuolla anturan alla paaluja olevan... kuinka pitkiä lie
Rakennus on paalutettu, mutta tuota pengertä ei ole stabilisoitu siinä vieressä kuten olisi ilmeisesti pitänyt. Rakennuksen paalut ei paljoa auta jos siinä ei ole itse pengertä
Wacky kirjoitti:torneol kirjoitti:Näkyyhän tuolla anturan alla paaluja olevan... kuinka pitkiä lie
Rakennus on paalutettu, mutta tuota pengertä ei ole stabilisoitu siinä vieressä kuten olisiilmeisesti pitänyt. Rakennuksen paalut ei paljoa auta jos siinä ei ole itse pengertä
Voihan niitä paaluja ollakin, mutta minä en nähnyt niitä kuvassa,
Paalujen tehtävä on siirtää rakennuksen pystysuuntaiset kuormat kantavaan maaperään. Ympäröivän maa-aineksen paikoillaan pysymiseen tarvitaan tukimuuriratkaisu, settiseinä, ponttiseinä, maanpaineseinä tai muu vastaava rakennelma.
Maaperän stabilointi ei taida toimia eroosiota ja muuta ulkopuolelta tulevaa kuormitusta vastaan.
Ainakin tossa parani alapohjan tuuletus kerralla .
jori kirjoitti:Wacky kirjoitti:torneol kirjoitti:Näkyyhän tuolla anturan alla paaluja olevan... kuinka pitkiä lie
Rakennus on paalutettu, mutta tuota pengertä ei ole stabilisoitu siinä vieressä kuten olisiilmeisesti pitänyt. Rakennuksen paalut ei paljoa auta jos siinä ei ole itse pengertä
Voihan niitä paaluja ollakin, mutta minä en nähnyt niitä kuvassa,
Nyt kun katsoin uudelleen, kuvittelen näkeväni pilkahdukset kahdesta paalusta. Kuvassa.
Jos jokaisen anturan alla on rinteen puolella tuollaiset, eihän tuossa ole mitään vaaraa vielä talon sortumisesta, vaikka maata lähtisi enemmänkin. 
Kuten edellisellä sivulla olleesta Takakenon kuvasta voidaan todeta, sieltä on maata lähtenyt jo aika hyvin. Samasta kuvasta voidaan todeta, että paalut eivät ole suorassa. Toki niissä jokin varmuuskerroin on, mutta yksittäisen paalun kantavuus ja stabiliteetti alkaa olemaan jotain muuta, kuin mitä laskelmissa on oletettu.
Rakennuksen pohjaviemärit ovat myös mysteeri. Ne voi olla kannakoitu alapohjaan tai sitten ne voi olla asennettu maahan. Yhtä kaikki jossain kohtaa talon alla ne on maassa. Kun ympäriltä lähtee maa pois, niin muhviliitos voi aueta helposti. Sen jälkeen alapohjaan tulee helposti lisää vettä ja sitä itteään, jos asunnot ovat käytössä. Eroosio jatkuu.
Nyt alapohja on erittäin altis kylmälle ja kyllä se kylmyys sieltä menee rakenteisiin ihan eri tavalla kuin normaalisti.
No, niinpä olikin paalut selvästi näkyvissä. TUo sivu vaan vaihtui niin jäi huomaamatta.
Paalut kantavat aksiaalista kuormaa ja saattaisi se talo pysyä tikkujen nokassa ilman maatakin teoriassa, mutta taitaa olla nurjahdusmitoituksessa otettu maan sivuvastus huomioon ja voivat siis olla nurjahdukselle alttiita.
Suurin ongelma minun käsittääkseni on kuitenkin nyt paalulle tuleva vaakasuuntainen maanpaine, kun toiselta puolelta on hävinnyt "vastapaine". Nuo paalut eivät juurikaan kestä taivutusmomenttia ja sen vuoksi myös rakennuksen toiselta puolelta on kaivettu maata pois keventämään sivukuormaa.
3 viikkoa päässyt tänä kesänä ajelemaan Quattrovelolla. 
Kesärenkaiden vaihdon jälkeen on satanut lunta melkein joka päivä.
Torstai aamuna maassa oli 4-5cm tarralunta.
Aluksi en meinannut saada pyörää pysähtymään risteyksessä kesärenkailla.
Hetken päästä tämä ongelma poistui, kun ei päässyt eteenpäin ollenkaan.
Suojalumi tukki kaikki pyöräkotelot.
Ylämäet työnsin ylös.
Mäen päällä hyppäsin kyytiin ja aloin polkea,
jolloin etupää pysyi paikallaan ja takapää kääntyi sivulle.
Lumiaura ajoi edellä pyörätiellä, mutta aura oli yläasennossa.
Tiellä ajaen ei lunta kertynyt pyöräkoteloihin enää pahasti.
Keskinopeudeksi tuli n. 12 km/h.
Luulisi jo oppineen, ettei tuollaisella kelillä lähde pyörällä töihin. 
T:Jere
Ensimmäinen pitempi lenkki tänä vuonna 153 km.
Pirkan Pyöräilyn reitin Näsijärven ympäri ajoin ensimmäistä kertaa QW:lla.
Mäet tuntuu toki painavalla pyörällä.
Kevyimmällä välityksellä ei ole raskasta, mutta kehtaako niin hitaasti ajaa ?
Aitolahdentiellä ennen Linnainmaata oikean puoleinen pyörätie loppuu yllättäen bussipysäkille.
Velomobiililla ei pääse helposti toiselle puolelle mitenkään.
Jonkin moinen kyltti pyörätien loppumisesta olisi hyvä.
Tietä pitkin jatkoin.
Lenkin jälkeen kotona teki mieli juoda ämpärillinen vettä.
Tuskin tarve todellisuudessa noin iso kuitenkaan.
T:Jere
Perskules minkä kinnerikuumeen tuo Jere on onnistunut noilla postauksillaan jälleen meikäläisessä sytyttää... 
. Ei varmaan auta muu kuin (jälleen) haalia kiiruusti sellainen jostain. Avuksesta ei taida maantie/retkikelpoista saada tähän hätään, liian keskeneräinen jne.
On ihan tyypillistä ainakin pk-seudulla, että päätyy loogisesti ilman navia ajellen bussipysäkille. Infrassa on vielä tekemistä, kunhan nyt ensin saadaan taottua se tosiasia tuonne päättäviin elimiin, että muitakin ajoneuvoja on kun henkilöauto. Onhan tuossa sentään hieman edistytty.
janx kirjoitti:On ihan tyypillistä ainakin pk-seudulla, että päätyy loogisesti ilman navia ajellen bussipysäkille. Infrassa on vielä tekemistä, kunhan nyt ensin saadaan taottua se tosiasia tuonne päättäviin elimiin, että muitakin ajoneuvoja on kun henkilöauto. Onhan tuossa sentään hieman edistytty.
Kumma juutu , onko niin vaikee tehdä merki joka kertoo pyörätien päättymisen .
Näitä tälläsiä vaaranpaikkoja on maa täynä . Pahin johon olen törmännyt on valtatie 66:la
lähellä Orivettä . Pyörätie jatkuu risteyksen jälkeen muutaman kymmenen merkiä .
Loppuu tyhjään syvään ojaan . Millään puomilla ei mitään merkiä loppumisesta. Ei ohjausta että vois siirtyä ajaan Orievedelle menenvän tien pienarta. Täytys ottaa siittä oikein kuva laittaa tänne , jos muistas kun siellä kulkee. 