Nojapyöräfoorumi

PW kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

PW kirjoitti:

Markkinointi- ja varsinkin kuluttajatutkimushan on jo alotettu, täällä foorumilla S

Ihan väärä paikka, liki kaikilla on jo nojakki. Jos tälle porukalle pyörää myisi niin sen pitäisi todennäköisesti olla joku Nokian kisatapahtumaan soveltuva racer, kun olemassa oleva pyörä on "arkikäyttöön". Täällä ostajat tietävät tarkalleen mitä haluavat, "siviileille" myytäessä pitäisi ensin luoda tarve ja keksiä sitten siihen sopiva tuote. Nythän suomessa myydään kymmeniätuhansia pyöriä vuodessa, mutta vain muutama prosentti noista voitaisiin korvata nojapyörällä, millään kilpa mallilla ei sitäkään.

Jukka

En mie nyt tiijä, olisko parempaa paikkaa kysellä mahdollisen uuven nojapyörän mallia ym tuotantoa koskevia asioita ku tää foorumi

Petri

Toki tuotannon ja yksityiskohtien kyselemiseen paikka on mitä mainioin. Myös jos tarkoituksena on kaupata runkokittejä tai muuten selvästi harrastajille tarkoitettuja tuotteita. Jos taas haluaa selvittää normaalien ihmisten tarpeita pyöräilyyn liittyen niin foorumi ei varmasti ole paras paikka.

Esim. Edit: Hartia- yms. yläselän vaivoista kärsivistä voisi löytyä selkeä käyttäjäryhmä vaikka CF-pyörille.

msb kirjoitti:

Jos taas haluaa selvittää normaalien ihmisten tarpeita pyöräilyyn liittyen niin foorumi ei varmasti ole paras paikka.

Myös omat ajokokemukset erilaisissa käyttötarkoituksissa ja -kohteissa on kullan arvoisia. Pitäisi mennä pyörimään erilaisilla pyörillä sinne missä ensisijainen kohderyhmä nyt pyörii.

msb kirjoitti:

Esim. selkävaivaisista voisi löytyä selkeä käyttäjäryhmä vaikka CF-pyörille.

Älä, älä. Ainoa käyttäjäryhmä joka mun mielestä ei sovi CF-pyörien käyttäjäksi on selkävaivaiset. Ajoasennosta johtuen se on ehkä alaselän nikamia eniten rasittava pyörätyyppi. Toki yläselälle, niska- ja hartiaseudulle sitten hyvinkin hellä.

Jukka

mhelander kirjoitti:

Entä sitten hiilikuitutyöt ? Siinä suurin työ on tehdä hyvät muotit, tai hallita vaahdon päälle tekeminen ja sitten vaahdon sisältä pois liuottaminen.

Eihän sitä vaahtoa kannata pois liottaa. Ultra-kevyt vaahto siellä rungon sisällä ei paina paljoa, mutta tukee rakennetta.

http://web.archive.org/web/200903151340 ... /tech.html

Samu Ilonen / signature.fi kirjoitti:

Many CF products use preshaped (CNC, hand shaped, hot wire cutted etc.) foam cores as
supporting structures.

Some foams can be expanded by heat and used as pressure producing inner molds but I know very
little about them. Foam cores are very important on composite products, they are used by HED,
Corima, Lightweight wheel makers, HED aerobars..and my TT-frame. Though you may think that they are stupid to use as they add weight they still are good for adding structural rididy. In my TT-frame, foam supports the seat and downtube very effectively since they are SO thin.

Foam supports fibers against collapsing and bending parts pushes layers in both opposite sides
of parts to different directions and foam will stand against this.

Hiilikuitua katotaan myöhemmin

Eikös modernit teräsrungot tehdä CrMo-teräksestä? Tehdäänkö niille joku lämpökäsittely? Kovin on pehmeää tuo perusrauta.

Syväri kirjoitti:

Hiilikuitua katotaan myöhemmin

Eikös modernit teräsrungot tehdä CrMo-teräksestä? Tehdäänkö niille joku lämpökäsittely? Kovin on pehmeää tuo perusrauta.

No hyvä. Niin kannattaakin... ja harjoitella konsepti kuntoon metallilla jota on helpompi työstää ja korjata.

CrMo-runkoja ei käsittääkseni kukaan, edes juottajat, lämpökäsittele. Vanhan koulukunnan edustajat käyttävät juottamista joka oikein tehtynä ei mahdottomasti levitä lämpöä pitkin putkia. Muuten nykyään käytetään MIG- tai TIG-hitsausta, etenkin jälkimmäinen ei lämmitä putkia juuri lainkaan kunhan sovitukset ovat tiukat.

Alumiinirungot, etenkin kun optimoidaan painoa käyttämällä ohutseinämäisiä putkia, on käytännössä pakko lämpökäsitellä hitsausten jälkeen. Näin päästetään jännitykset ja palautetaan karkaisun tasalaatuisuus (vrt erkaumakarkaisu noille itse tehdyille ketjurattaille).

tavasti kirjoitti:

mhelander kirjoitti:

Entä sitten hiilikuitutyöt ? Siinä suurin työ on tehdä hyvät muotit, tai hallita vaahdon päälle tekeminen ja sitten vaahdon sisältä pois liuottaminen.

Eihän sitä vaahtoa kannata pois liottaa. Ultra-kevyt vaahto siellä rungon sisällä ei paina paljoa, mutta tukee rakennetta.

http://web.archive.org/web/200903151340 ... /tech.html

Samu Ilonen / signature.fi kirjoitti:

Many CF products use preshaped (CNC, hand shaped, hot wire cutted etc.) foam cores as
supporting structures.

Some foams can be expanded by heat and used as pressure producing inner molds but I know very
little about them. Foam cores are very important on composite products, they are used by HED,
Corima, Lightweight wheel makers, HED aerobars..and my TT-frame. Though you may think that they are stupid to use as they add weight they still are good for adding structural rididy. In my TT-frame, foam supports the seat and downtube very effectively since they are SO thin.

Foam supports fibers against collapsing and bending parts pushes layers in both opposite sides
of parts to different directions and foam will stand against this.

Sanoin näin koska jos halutaan mahdollisimman kevyt mutta luja rakenne ei sitä saavuteta jättämällä vaahto tukevaksi rakenteeksi. Mutta siitä huolimatta päädyin itse kovan vaahtolevyn käyttöön sydämenä ometekoisessa keskiöpalkissa juuri tuosta syystä. Vähemmän kuitukerroksia ja kokoon puristumista tukemaan jäi siis tuo vaahto, ja ei se tainnut painaa kuin muistaakseni 42 grammaa... sen saa kuitukerroksilla äkkiä lisättyä.

No hyvä. Niin kannattaakin... ja harjoitella konsepti kuntoon metallilla jota on helpompi työstää ja korjata.

CrMo-runkoja ei käsittääkseni kukaan, edes juottajat, lämpökäsittele. Vanhan koulukunnan edustajat käyttävät juottamista joka oikein tehtynä ei mahdottomasti levitä lämpöä pitkin putkia. Muuten nykyään käytetään MIG- tai TIG-hitsausta, etenkin jälkimmäinen ei lämmitä putkia juuri lainkaan kunhan sovitukset ovat tiukat.

Alumiinirungot, etenkin kun optimoidaan painoa käyttämällä ohutseinämäisiä putkia, on käytännössä pakko lämpökäsitellä hitsausten jälkeen. Näin päästetään jännitykset ja palautetaan karkaisun tasalaatuisuus (vrt erkaumakarkaisu noille itse tehdyille ketjurattaille).

CrMo putki siis kannattaisi tigillä hitsata, mikä taitaa olla haastavin hitsaustapa ainakin mulle. Tulis kalliimmaksi mutta on tuo jonkin verran lujempaa kamaa.

Kerro sitten mistä kätevästi saat crmo putkea - jos keksit.

Syväri kirjoitti:

CrMo putki siis kannattaisi tigillä hitsata, mikä taitaa olla haastavin hitsaustapa ainakin mulle. Tulis kalliimmaksi mutta on tuo jonkin verran lujempaa kamaa.

Jep.

CrMo on lujempaa joten voit käyttää ohuempia seinämävahvuuksia, ja yhdessä suuremman halkaisijan kanssa saat jäykemmän ja kevyemmän lopputuloksen.

Ja TIG on ehkä paras laite CrMo-hitsauksiin. Oma TIG-masiina on Wallius 2000 AC/DC TIG jonka suositushinta oli about 2k€, sain sen reippaasti halvemmalla kun lojui kauppiaalla nurkissa pitkään.
Lisäksi tulee (pirun kallis) suojakaasupullo regulaattoreineen, ja suosittelen automaattimaskia eli sellaista patterilla toimivaa kipinän sytyttyä tummenevaa.

Lisäainetta ei paljoa kulu kun ne sovitukset on tiukat, jos joutuu reikiä peittämään lisäaineella tulee painoa ja lämpöä kohteeseen sitten reippaammin.

AC:ta tarvitaan alumiinin hitsauksessa, mutta tämä värkki osaa myös pulssi-virran annon josta oli erityisesti hyötyä auton ohutlevyhitsauksissa. Jos TIG ei ole tuttu kannattaa käyttää reippaasti aikaa harjoitteluun ja jatkaa sitä vielä niillä materiaaleilla joita tulet lopulta yhteen hitsaamaan.

Pastori kirjoitti:

Kerro sitten mistä kätevästi saat crmo putkea - jos keksit.

Kätevästä en tiedä, mutta oikeasta rautakaupasta saa mutta pitää tilata isompia määriä että kannattaa.

Jostain tällaisestakin ehkä?
http://www.virtalaracing.com/crmo-turvakaariputket

Ja valoa tunnelin päässä:
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/201 ... 1118935/12
Jos saisin valita niin perustaisin yrityksen viroon.

Syväri kirjoitti:

Pastori kirjoitti:

Kerro sitten mistä kätevästi saat crmo putkea - jos keksit.

Kätevästä en tiedä, mutta oikeasta rautakaupasta saa mutta pitää tilata isompia määriä että kannattaa.

Jostain tällaisestakin ehkä?
http://www.virtalaracing.com/crmo-turvakaariputket

Kysytty on. Näiden autojäbien putket on seinämävahvuuksiltaa jotain ihan muuta kuin mitä me toivoisimme.

Tässä muinainen ketju aiheesta: http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=3&t=467&

Ahaa, Crmo putket ovat vähän spesiaalimpaa tavaraa ja suomessa tehdään/tuodaan lähinnä isompaa seinämää.

Googletinpas vähäsen:

Suomi24:
"Eräs ohutseinämäisiä CrMo-putkia valmistava/myyvä yritys on englantilainen Reynolds ja toinen italialainen Columbus. Teräsrunkoisten polkupyöränrunkojen valmistajat käyttävät usein niitä ja takavuosien legendaarinen materiaali oli erityisesti Reynolds 531.
"

http://reynoldstechnology.biz/our_materials_953.php

Englannissa taitaa olla lähin toimipiste ja samalla päämaja. Iso erä pitäisi varmasti tilata että kannattais.

Tuon teräksen murtolujuus näytti olevan ainakin 1800Mpa, mutta sehän oli se toissijainen ominaisuus
"Use of 953 tubing including tubes with wall thickness as a low as 0.3mm in some areas"

Syväri kirjoitti:

Suomi24:
"Eräs ohutseinämäisiä CrMo-putkia valmistava/myyvä yritys on englantilainen Reynolds ja toinen italialainen Columbus. Teräsrunkoisten polkupyöränrunkojen valmistajat käyttävät usein niitä ja takavuosien legendaarinen materiaali oli erityisesti Reynolds 531.
"

http://reynoldstechnology.biz/our_materials_953.php

Englannissa taitaa olla lähin toimipiste ja samalla päämaja. Iso erä pitäisi varmasti tilata että kannattais.

Tuon teräksen murtolujuus näytti olevan ainakin 1800Mpa, mutta sehän oli se toissijainen ominaisuus
"Use of 953 tubing including tubes with wall thickness as a low as 0.3mm in some areas"

Mun 90-luvun kilpuri on Columbus SLX -putkista koottu Rossin...

Tuossa tutkin vuosi sitten itsekin eri runkomateriaaleja ja Reynolds tekee jotakin uutta terässekoitusta joka on lujempaa ja kevyempää kuin titaani. Ei myöskään ruostu. Sitä vaan ei saanut riittävän paksuna putkena että olisi yhdellä sellaisella saanut tehtyä riittävän lujan nojakin rungon.

Tjoo, pystyfillarin runkoon löytyy helposti putkia (esim. http://www.framebuilding.com/), mutta etsipä paksumpaa halkaisijaa ohuella seinämällä, niin alkaa tulla eioota vastaan.

Jori taisi jossain vaiheessa kommentoida jotain näiden lujien materiaalien tarpeellisuudesta (tai siis tarpeettomuudesta), jos rakenteen mitoittaa/muotoilee oikein. Toki kun aivan rajoille keventelyssä mennään, niin pitäähän materiaalinkin olla sen mukaista. Silloin pitää vain tietää paljonko materiaalia pitää laittaa mihinkin kohtaan, että jännitykset/taipumat pysyvät sallituissa rajoissa, eikä toisaalta tule (paljoa) ylimääräistä massaa.

Mennään nyt vielä lisää offtopikiksi: entäs putken seinämävahvuuden ohentaminen sorvaamalla? Lienee käytännössä ainakin vaikeaa ellei jopa mahdotonta seinämävahvuuksien ohentuessa. Kuinka tuollainen luja materiaali (perustavara 25crmo4 ja siitä lujemmat) käyttäytyy, voisiko saada kestävän lopputuloksen? Pinta pitäisi ainakin saada sileäksi ("mankeloida"), ettei jää alkulovia murtumien syntykohdiksi. Putken päät (hitsauskohdat) jättäisi isommalle seinämälle, ja ohentaisi vain keskeltä (kuten pystyfillareiden ohennetut runkoputket).

Tuli mieleen olisiko mahdollista tehdä runko huonekaluputkesta ja pinta karkasta se. Kun kuulemma sen pystyy tekemään raudalle kuin raudalle. Sillon saisi putkesta jäntevämmän.
Pien karkaisuja olen itse tehnyt mutta näin suuriin kappaleiden karkasusta en osaa sanoa. Vai olisiko olemassa jokin toinen tapa saada metallista jäykempi ja kestävämpi. Esimerkiksi jokin pinnottaminen toisella metallilla. Vai tulisiko nämä liian kalliiksi.