Nojapyöräfoorumi

Joka päivä kun on liikenteessä, niin sattuu ja tapahtuu.

Töihin mennessä, kun kiihdyttelin autojen vauhtiin ja yritin vaihtaa 4
vaihdetta kerralla.
No, eihän se onnistu ja ketju juuttui takavaihtajaan poikittain.
Sitten rullailin seuraavalle bussipysäkille ketjua suoristamaan.

Töistä takaisin tullessa perjantaina nopeusmittari näytti nollaa.
Ajattelin korjata sen sitten kotona rauhassa.
Liikennevalot vaihtuivat kuitenkin punaisiksi ja päätin katsoa mikä on vikana.
Vasen eturengas oli melkein irti ja
vain puolikierrosta kiinnitysruuvin kiertämistä riitti
renkaan irtoamiseen.
Mangossa on siis renkaan löystymisen tunnistinkin.

Maanantaina töistä tullessa käännyin 90 astetta pyörätieltä tien yli.
Samassa kohtaa on myös 1m nousu.
En siis ollut vielä kääntynyt kokonaan.
Näistä johtuen ajoinkin hetkessä kahdella renkaalla 5m matkan.
Kaato oli ensimmäistä kertaa tosi lähellä.
Onneksi vastaohjaus auttoi.
T:Jere

takakeno kirjoitti:

Joka päivä kun on liikenteessä, niin sattuu ja tapahtuu.

Näistä johtuen ajoinkin hetkessä kahdella renkaalla 5m matkan.
Kaato oli ensimmäistä kertaa tosi lähellä.
Onneksi vastaohjaus auttoi.

Mitäs tuosta säikyt. Olethan sinä ajanut koko talven kahdella pyörällä. Tiedäthän sinä, miten kaksipyöräistä pidetään pystyssä.

Nokia-Tampere Kolmenkulma-Ylöjärvi-Kuru-Muroleen kanava
-Teisko Tampere-Tampere keskusta-Nokia.

Eli Pirkan Pyöräilyn 134 km reitti ja vähän päälle eli 161 km.
Muroleen jälkeen tuli käännyttyä vasemmalle, kun olisi pitänyt kääntyä oikealle
ja sitten vasta vasemmalle.
No, tuli käytyä kekkosella ja melkoinen ylä-, alamäki reitti olikin +20 km.

Vastasin puheluun ja ajoin tien sivuun.
Tästä lähdin ylämäkeen ja tuntui voimat hävinneen.
Mäen päällä vasta huomasin ottaa käsijarrun pois päältä ja
johan alkoi kulkea kevyemmin.

Joutsenia oli paljon pellolla hyvän kuvan olisi saanut,
mutta samalla tuli ambulanssi pillit päällä ja linnut lähti.
Miten ajoitus voi olla noin sopiva?

Olkahisista Tampereelle päin on melkoinen pyörätie sekoilu reitti.
Tuolla välillä oli lenkin jyrkin mäki, koska pyörätie laski alemmaksi kuin tie
vieressä ja sen jälkeen nousi ylemmäksi kuin tie.
Meinasi loppua vaihteet kesken.

Tampereella Rauhaniemessä rantatunnelin työmaan lähellä.
Piti tehdä U-käännös, jotta pääsee pyörätielle,
mutta ei vaan tila riittänyt.
Olin jo alamäessä, joten käsin pyöristä pyörittäminen ei ollut helppoa.
Onneksi ystävällinen kilpapyöräilijä veti minua muutaman metrin taakse päin ja
näin sain käännettyä pyörätielle.

Kotiin oli 7 km vielä matkaa, jolloin alkoi polttaa vasemman jalan
jalkapohjasta lukkopolkimen kiinnityksen kohdalta.
Pakko oli vähän jaloitella, jotta pystyi jatkamaan.
Oli muuten pisin lenkki velomobiililla tähän mennessä.
Paremmin jaksoin, kuin syksyllä.
T:Jere

takakeno kirjoitti:

Töistä takaisin tullessa perjantaina nopeusmittari näytti nollaa.
Ajattelin korjata sen sitten kotona rauhassa.
Liikennevalot vaihtuivat kuitenkin punaisiksi ja päätin katsoa mikä on vikana.
Vasen eturengas oli melkein irti ja
vain puolikierrosta kiinnitysruuvin kiertämistä riitti
renkaan irtoamiseen.
Mangossa on siis renkaan löystymisen tunnistinkin.
T:Jere

Mutta vain vasemmalla puolella

Tämähän on sinänsä vakava homma jos sattuisi kovassa vauhdissa. Tuli mieleen että kun se löystynyt ruuvi kerran oli vasemmalla puolella, niin voiko syynä olla hajonnut laakeri? Eikös jumittunut laakeri voisi silloin vääntää ruuvin auki, kun siinä ihan normaali oikeakätinen kierre on? Itsellä ei ole kiekkojen kiinnitysruuvit kertaakaan auenneet ajossa, en pitäisi sitä ihan normaalina asiana.

On pysynyt renkaat kiinni nyt.
Olisiko vaan huollon jälkeen tarvinnut jälkikiristämistä.
En huomannut laakerissa mitään vikaa.
Vasemmalla puolella rengas pyörii avaavaan suuntaan ja oikealla kiristävään suuntaan.
T:Jere

Laittaisin itse sitä loctite-kierrelukitetta mikä on tarkoitettu joskus purettavaksi.

Sunnuntailenkki oli tällä kertaa 87 km pituinen.

Nokia-Tottijärvi-Vesilahti-Lempäälä-Pirkkala-Nokia.
Pyhäjärveä ympäri siis.

Pitemmälle en lähtenyt, kun piti ehtiä baletin loppunäytökseen.
En minä, vaan tyttö tuota harrastaa.
Lauantaina huilasin tekemällä pihatöitä 7 tuntia.

Tällä kertaa ajoin Turuntietä, enkä mennyt Sorvantien hiekkatielle.
Sunnuntai aamuna liikenne oli onneksi hiljaista.
Nokialta Tottijärvelle oli vauhdikasta velomobiilille sopivaa tietä.

Piti poiketa Laukon kartanolla, mutta ajoin taas ohi.
Luulen kuitenkin nähneeni kaukaa osan rakennuksista.
Risteyksessä on vain opaste johonkin lomakylään.

Vesilahden jälkeen oli järvessä 15 linnunpesää.
Olikohan silkkiuikkuja.

Lempäälässä on kanavan lisäksi koskikin Herralanvuolle.

Poikkesin myös Tampere-Pirkkala lentokentällä.
Niin vilkasta oli, etten nähnyt yhtään lentokonetta.
Varalaskupaikalla oli riittävän leveä piennar, noin 4 m.

Lentokentän jälkeen käännyin vasemmalle.
Siion kylän kautta menevää tietä oli
hieno ajaa, alamäki voittoinen pätkä kun oli.
Mukava lenkki, kun teki pieniä muutoksia reittiin.

Mangon tuulilasi viritys alkaa olla aika hyvä.
Ilmaa tulee otsalle jäähdytykseen, mutta ei silmille.

Vielä muutama kuva matkan varrelta.
T: Jere

Sunnuntailenkki oli tällä kertaa Pirkan Pyöräily 134 km.
Tuhon lisäksi siirtymät kotoa yhteensä n. 40 km.

Rantatunnelin suuaukolla oli lähtöpaikka.
Meinasin myöhästyä omasta lähtöajasta, enkä ehtinyt ottaa kuvaa lähdöstä.
Lähdin oman ryhmän viimeisenä, koska velomobiililla ei mahtunut pujottelemaan lähemmäksi.
Veljelle kerrottiin, että tunnelissa saisi ajaa enintään 20 km/h.
Minulle ei kerrottu ja ajoin 60 km/h ja koko ryhmän ohi.
Ei ne muutkaan sitä noudattanut.
No, enemmän tuolla oli tilaa ajaa, kuin missään muualla.
Tunnelin jälkeen oli löysää irtosoraa ja ylämäki,
mutta pääsi kuitenkin.

En kertaakaan matkan aikana katsonut kelloa tai keskinopeutta.
Sitä tulee sen verran, kun tulee eli ihan fiiliksen mukaan ajoin.
Alku olikin melkoista ohittelua, mutta Muroleen jälkeen oli hetkiä,
jolloin en nähnyt yhtään pyöräilijää.
Muroleessa pysähdyin syömään ja lisäksi myöhemmin toisen kerran wc-hommiin.

Lopussa olivat liikennevalot keltaisella ja autoilijoita päästettiin, kun pyöriä ei tullut.
Noinhan sen pitäisi olla aina.

Lähdössä ja maalissa pääsin kuuluttajan haastatteluun, jostain syystä.
Muita nojapyöräilijöitä en nähnyt.

Ja minähän en kilpaile kenenkään kanssa, enkä missään lajissa, mutta 4h ja 20 min
meni matkaan aikaa.
T:Jere

takakeno kirjoitti:

Sunnuntailenkki oli tällä kertaa Pirkan Pyöräily 134 km.
Tuhon lisäksi siirtymät kotoa yhteensä n. 40 km.

Ja minähän en kilpaile kenenkään kanssa, enkä missään lajissa, mutta 4h ja 20 min
meni matkaan aikaa.

Onko ajassa mukana myös tuo siirtymä?!?! Siitähän tulee keskariksi yli 40 kmh, joka on kyllä melekosta haepakkata lihasvoimin maantiellä ja Tampereen seudun kummuilla kuljettavaksi ilman vetovuoroja ja muuta porukan tuomaa etua! Huh!!

No, ei nyt sentään ole siirtymät tuossa ajassa mukana.
Kisan jälkeen (takaisin tullessa) oli oikein mukava ajaa ihan hiljaa vaan.
Isoimmissa ylämäissä nopeus tippuu kuitenkin 10 km/h.
T:Jere

takakeno kirjoitti:

No, ei nyt sentään ole siirtymät tuossa ajassa mukana.
Kisan jälkeen (takaisin tullessa) oli oikein mukava ajaa ihan hiljaa vaan.
Isoimmissa ylämäissä nopeus tippuu kuitenkin 10 km/h.
T:Jere

On tuo silti yli kolmekymmentä kilometriä tuntia kohti. 134 km / 4,33 h = 30,95 km/h.

Kaveri ajoi fiksillään tuota klassikkoa ja kertoi sun ajaneen aika haipakkaa ohi jossain vaiheessa olin itse pidemmällä matkalla. Komean päivän lykkäsi onneksi.

Oltiinkohan me kaksi ainoat nojapyörillä Pirkan Pyöräilyssä ?

Sunnuntailenkki oli tällä kertaa Pirkan Pyöräilyn 217 km reitti.
Nokia-Hämeenkyrö-Ylöjärvi-Kuru-Tampere-Nokia.
Lähtöpaikan sai tällä kertaa päättä itse.
Reitti kun menee meidän asunnon ohi kuitenkin.
Lähtiessä satoi vettä, mutta palatessa paistoi jo aurinko.

Sikäli raaka reitti, että jo alussa oli isoja mäkiä.
Ylöjärvellä sai päättää kääntyykö oikealle n. 25 km kotiin vai vasemmalle n. 140 km kotiin.

Muroleen kanavalla söin seisovasta pöydästä lounaan hintaan 12e.
Hyvää oli ja tuli tarpeeseen.
Lähtiessä pikku poika sanoi minulle, että ensi kerralla otat minut kyytiin.
Selvää nojapyöräilijä ainesta.

Tampereen keskustan läpiajo väsyneenä ei oikein innostanut ensin,
mutta löysin kivan reitin kuitenkin.
Ihan pelästyin, kun niin paljon positiivista huomiota keskustassa sain.

Mitä noin pitkästä ajosta sitten seuraa.
Oikean jalan polven alapuolelta jänne tuli vähän kipeäksi jo 20km kohdalla.
Lisäksi ensimmäistä kertaa tuli hiertymä alushousujen reunasta,
mutta muuten meni hyvin.

Ajoaika oli 8:20 ja aika taukoineen 9:40.
Keskinopeudet ajon aikainen n. 26 km/h ja nopeus taukoineen 22 km/h.
Laitetaan nyt tähän, kun joku nyt kuitenkin alkaa noita laskemaan.
Ei kovin huikeita nopeuksia, mutta tärkeintä olikin, että jaksoin tuon ajaa.
Muutama kuva todisteeksi.
T: Jere

Kolmen päivän lomamatka polkien takana (400km).
Sukulaisten luona olin yöt.
Erittäin hyvää huolta pidettiinkin matkaajasta.

1. päivä 155 km
   Hämeenkyrö-Häijää-Huittinen-Säkylä-Paattinen-Turku
   Alun ajoin hyvässä myötätuulessa nopeasti päästäkseni uusiin maisemiin.
   Säkylässä paikallinen pyöräilijä neuvoi minut keittoa syömään
   Pyhäjoen kyläpuotiin.
   Ainakin vähän mielenkiintoisempi ruokailupaikka ja ruoka oli hyvää.
   Enemmänkin olisi voinut poikkeilla nähtävyyksiä katselemaan.

2. päivä 105 km
   Turku-Raisio-Mynämäki-Yläne-Eura
   Turussa kävin keskustassa Aurajoen rannalla ajelemassa.
   Heti tuli joku mies ja sanoi rakentaneensa nuorena kinnerin.
   Turunlinnalta käännyin takaisin päin.

Raisiota lähestyessä pyöräreitti poukkoili 8-tien puolelta toiselle.
Google-Maps:n reitin mukaan yritin suunnistaa.
Karttaa piti lukea 200m välein.
Jos tuo oli paras reitti, niin en halua tietää mikä on huonoin.
No, nätin kartanon ohi menin kuitenkin.

Mynämäkeä ennen joku oli huolissaan, että sivutuuli työntäisi minut autojen eteen.
Oli sitä mieltä, että kannattaisi ajaa tien vasenta laitaa.
Oikeata laitaa ajoin kuitenkin, eikä ollut ongelmia.

1. päivä 137 km
   Eura-Kokemäki-Kauvatsa-Kiikoinen-Häijää-Hämeekyrö

Kokemäellä kävin sähkömuseossa eli vanhassa muuntamossa kahvilla.
Hyvää oli piirakka ja kakku, lisäksi kohtuu hintaistakin.
Kauvatsalla kävin Gulf huoltoasemalla.
Olisiko Suomen ainoa ?

Kotipaikka onkin nyt 4 km Hämeenkyrön puolella.
Omakotitaloon muutto on vienyt paljon aikaa ja voimia.
T:Jere