Nojapyöräfoorumi

Tuossa poljin keskiössä vähän klappia joten yritin sitä purkaa ja kattoa mitä on sisällä mutt ei meinaa lähteä kampi pois. Onko noissa muuta niksiä kuin että voimaa ? Pultti irtos kyllä mutt kampi ei liikahdakaan neliöakselista. 35 vuotta sitten nuo oli erilaisia . Liekö tapahtunut kehitystä ?
Samalla miettinyt kuinka rakentelijat on ratkaisseet: eli jos ite tekee rungon ja ostaa haarukat ym. kunnonvehkeet niin pitääkö emäputki ja poljin keskiön putki kuitenkin otaa jostain vanhasta romusta ja kuinka saa käymään osto-osiin kun tuntuu olevan niin monenlaista ja mittasta ?

Kammet on tarkoitus vetää neliöakselilta sellaisella ulosvetohärpäkkeellä. Kammen sisäpinnalla on kierteet joita vasten toinen pala kierretään, ja toinen pala vetää sitten sitä akselin päätä vasten ulos. Ei ehjien kampien kuulukaan pudota pois vain sen takia että pultti puuttuu.

Tuontyyppinen työkalu: http://www.chainreactioncycles.com/Mode ... elID=34314

On siinä kierteet , tai siis on ollu joskus. Eli ei tuosta yksilöstä kannata lähtee tekeen, eiku etsimään uutta aihioo. Kiitos kuitenkin vastauksista tomonen työkalu pitää sitt löytää tai tehdä. Mitkähän kierteet noissa on, näytti aika tiheeltä tuo isompi ainakin ?
Ja edelleen kyselen rakentajilta ootteko nuo keskiö ja emäputki hankinnat ratkaisseet jostain pystypyörästä irrottamalla ?

PW kirjoitti:

---Kiitos kuitenkin vastauksista tomonen työkalu pitää sitt löytää tai tehdä. Mitkähän kierteet noissa on, näytti aika tiheeltä tuo isompi ainakin ?

Ei taida kannattaa ruveta itse rakentamaan.

Biltema Tuoteryhmä: Vapaa-aika - Polkupyörä - Pumput, työkalut
POLJINVARREN ULOSVEDIN
Poljinvarren irrotukseen. 1/2” neliökantakiinnitin sekä irrotettava kuusiokantahylsy, joka sopii poljinvarren kiinnitysruuviin. Tuotenro 27024. Hinta: 5,99 €

Jori

PW kirjoitti:

Ja edelleen kyselen rakentajilta ootteko nuo keskiö ja emäputki hankinnat ratkaisseet jostain pystypyörästä irrottamalla ?

Kummatkin olen irroittanut pystypyöristä. Keskiötä irroitettaessa kannattaa jättää pätkä runkoputkea, johon voi kiinnittää etuvaihtajan. Emäputkia olen tavannut kahta kokoa. Jos on etuhaarukka valittuna, kannattaa mitata minkä kokoiseen emäputkeen se sopii. Myös emäputken pituus kannattaa tarkistaa, että haarukka on siihen sopiva. Jos joutuu emäputkea lyhentämään, on oltava tarkkana, että laakeri ei tule vinoon asentoon.

Sakari

Teemu Kalvas kirjoitti:

Kammet on tarkoitus vetää neliöakselilta sellaisella ulosvetohärpäkkeellä. Kammen sisäpinnalla on kierteet joita vasten toinen pala kierretään, ja toinen pala vetää sitten sitä akselin päätä vasten ulos.

Tämä on se yleisempi kiinnitys/irroitus tapa noille. Marketti romuissa on myös kampia joiden irroittamiseen ei tarvi erillistä työkalua, vaan kiinnityspultin alta paljastuu normaali 12mm kierre johon 12mm kokoisen pultin kiristämällä kampi irtoaa, tai kierteet korkkaa

Jukka

PW kirjoitti:

Ja edelleen kyselen rakentajilta ootteko nuo keskiö ja emäputki hankinnat ratkaisseet jostain pystypyörästä irrottamalla ?

Tuossa omassa lowracer projektissa irroitin kampikeskiön valmiista pyörästä. Satulaputken katkaisin tyngäksi ja jatkoin sitä hiilikuiituisella onkivavalla johon saa etuvaihtajan kiinni. Emäputken sorvasin itse teräksestä. Jälkiviisaana ajatellen olisin tehnyt emäputken itse hiilikuidusta, sen verran yksinkertainen putkenpala se on.

Noita yksittäisiä keskiöputkia näin jossain amerikkalaisella nettisaitilla olevan myytävänä, en löytänyt osoitetta, aika edullisiakin olivat titaaninen taisi olla 27$.

Tuossa linkki englantilaiseen putiikkiin joka myy noita em. osia. http://ceeway.com/NEWPARTSPAGES/Other%20BB%20shells.htm
ja tuossa joku jenkkiläinen vastaava. http://www.cycle-frames.com/bicycle-frame-tubing/

No piti käydä lappeenrannan biltemassa hakemassa kammen irrotus työkalu ja hyvin irtos. Keskiön putsasin, kasasin ja kiinnitin paksuun alumiinilevyyn jonka pulttasin keulapuomiin kiinni. Nyt luulis pysyvän kiinni.
Koeajoa puoltoistakilometriä ja huomiona että kääntörissa alkaa levitä. Pitäis kai sorvata kun ei valmista tunnu mistään löytyvän. Paikallisesta muoviliikkeestä tarjosivat nailonia kun siellä ei polyasetaalia ollut, ajaako saman asian ?
Jalat tuntui kyllä aika pahalta kun kerkes edellisestä ajosta vierähtää. Vähän huolissaan alkaako tuo nojailu missä vaiheessa tuntua hyvältä ?

Se, että ajo tuntuu pahalta, voi johtua monestakin syystä:

• Polkimien etäisyys ei ole kohdallaan. Ääriasennossa jalkaterän olisi oltava 90 asteen kulmassa sääreen nähden.

• Keskiö on yli 20 cm korkeammalla kuin istuin. Jos näin on, on ajettava useita pitkiä matkoja, että verenkierto tottuu. Ongelma ilmenee aluksi selvimmin varpaiden nipistelynä.

• Ei ole kohdallaan olevaa niska- ja ristiselän tukea.

• Istuimen ja selkänojan yhtymäkohdan kaari on liian loiva. Tuntuu kipuna häntäluun tiennoilla. Aina parempi olisi, jos tuossa kohdassa olisi selvä kulma.

• Kädet eivät ole vielä tottuneet yläohjaukseen. Olen itse kokeillut yläohjausta useaan otteeseen ja aina on ajo tuntunut epämukavalta pitemmällä matkalla.

Sakari

PW kirjoitti:

...
Koeajoa puoltoistakilometriä ja huomiona että kääntörissa alkaa levitä. Pitäis kai sorvata kun ei valmista tunnu mistään löytyvän. Paikallisesta muoviliikkeestä tarjosivat nailonia kun siellä ei polyasetaalia ollut, ajaako saman asian ?
Jalat tuntui kyllä aika pahalta kun kerkes edellisestä ajosta vierähtää. Vähän huolissaan alkaako tuo nojailu missä vaiheessa tuntua hyvältä ?

Nailon eli polyamidi on muuten hyvä, mutta imeyttää vettä itseensä ja turpoaa. Tästä johtuen laakerisovitteet löystyvät ajan kanssa. Omasta kokemuksesta voisi sanoa että eipä ole juuri haittaa siitä onko ketjurissan laakerit väljiä pesiinsä. Valkoinen nailon menee nopeasti öljyiseksi --> törkeän näköinen. Mutta kyllä se siis toimii.

Harjoitus tekee nestorin tuossa jalkahommassakin. Lisää kilsoja vaan alle niin kohta alkaa ihmetellä miksi ihmeessä pitäisi polkea pystyasennossa...

Tänään ajoin pisimmän matkan tuolla tekeleellä, vajaa 30 km yhteensä . Hämmästyin eniten, etten kaatunut kertaakaan vaikka oli liukasta ja pöpperöä. Yllättävän helppoa talvikelilläkin. Muutaman kerran meinas takapyörä lähtee alta jossain urissa mutta 48 numeroisen saappaan kun pistää maahan, joka vielä on hyvin lähellä niin ei ollu heikonhätää
Jyrkissä ylämäissä joutu taluttamaan, ei kunto riitä eikä ole tarpeeks pientä vaihdetta. Jalat tuntuu edelleen pahalta mutt pääasiassa ne on lihakset jotka ihmettelee uutta asentoa. Taittopyörä on väärässä kohdassa ja sitä joutuu reidellä väistelemään , se voi myös vaikuttaa polven kipeytymiseen.
Välillä tuntuu että ajaessa jännitän liikaa ja sekin voi vaikuttaa lihasten kipeytymiseen. Ohjaustanko ei varmaankaan ole oikean mallinen ja sitä pitää ainakin seuraavaan malliin muuttaa.
Kaverin kanssa alotettiin piirtämään koneelle uuden pyörän mallia tuon pohjalta.

Tänään rakensin taittopyörän eli otin yhden takarummun, purin kaikki ylimääräset sisäkalut pois ja rälläköin rummun toisesta päästä lakeripesän irti. Koko komeuden kiinnitin pyörään . Siis akseli vanerirungosta läpi, pulteilla kiinni , hammasrattaan passaus linjaan sopivilla prikoilla ja muttereilla.
Heti piti päästä kokeilemaan kulkua. Ensimmäistä kertaa ajo tuntu hyvältä ei ylimääräsiä rutinoita eikä rusahduksia. Ketju pyöri kevyen olosesti ja ylämäissäkin uskalsin runtata täydellä voimalla. Alamäessä vauhti alkoi oikeesti hirvittää, lähinnä tuli mieleen jos katkee kesken alamäen muuttuu meno pulkkamäki kyydiksi. Tosin ei tuntunut mitään ylimääräistä notkumista tai väpätystä mistään päin.
Jalatkin alkaa tottua, ylämäissä tosin etureidet on tiukoilla. Vastaantulijat ja muut kanssakulkijat ovat kyllä hämmästyneitä eli maine saattaa kasvaa entisestään.
Ohjaustangoksi ajattelin seuraavaksi kokeilla semmosta leveemmän mallista jos sillä pääsis paremmin vetämään mäet, siis sais tukea tiukkoihin paikkoihin. Tuommosella kapeella jossa kädet on sylissä ei muuta tekoa ole kuin ohjaus.

PW kirjoitti:

Ohjaustangoksi ajattelin seuraavaksi kokeilla semmosta leveemmän mallista jos sillä pääsis paremmin vetämään mäet, siis sais tukea tiukkoihin paikkoihin. Tuommosella kapeella jossa kädet on sylissä ei muuta tekoa ole kuin ohjaus.

Sanoisin päinvastoin: ei sunkaan mäkiä ohjaustangosta vetämällä ylös pääse - kädet ja olkapäät sellaisessa vaan kipeytyvät. Oikeasti: kädet rentoina ja turhia puristamatta, mutta kuitenkin sen verran, että tiellä pysyy. Ja poljentaan tukivastusta otetaan tietenkin penkistä. Pyöräilyssähän ei juuri voimaa tarvita - sitä varten fillareissa on vaihteet: pientä silmään ja kadenssia ylös, niin kyllä ne mäet sillä taittuvat kunhan jalat tottuvat uusiin vaatimuksiin.