Nojapyöräfoorumi

Katsokaa nyt tätä kuvaa, eihän reijät ole lähelläkään symmetrisesti.

Tämä toinen laippa näyttää paljon paremmalta.

Hirveää tuhlausta tehdä raudasta noin huonolla tarkkuudella. Tuo on tosiaan aivan polven päällä porattua laatua. Voi olla jopa ihan käytännössä porattu polven päällä.
Eiköhän tuon saa korjattua poraavalla tapilla ajosuuntaan reikiä siirtäen. Nojanalle tietenkin vain viilaisi reiät kohdilleen, tai sahaisi lehtisahalla uudet reiät noiden kierrereikien päälle.

Tepon tarttee vaan palkata viilari hommiin hetkeksi. Sen työhän on sovittaa tuollaiset osat toisiinsa

jooseha kirjoitti:

Tepon tarttee vaan palkata viilari hommiin hetkeksi. Sen työhän on sovittaa tuollaiset osat toisiinsa

Sopiva viilari löytyi, peiliin vilkaisemalla . Joo eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole kuin reikien "avartaminen". Olisi vaan ollut helpompi homma tehdä ennen hitsausta...

Toinen vetoakseli valmis. Nyt oli vetolaipan reiät kohdillaan, tosin naftit käyttämilleni kuusiokoloruuvien kannoille -> joutui viilaushommiin.

Tarvii fiksailla se ensimmäinen vetoakseli reikien osalta, jossain vaiheessa. Sitä joutuu viilailemaan huomattavasti enemmän.

Nyt kun sai molemmat takapyörät paikoilleen, niin vekottimen takapää alkaa jo hahmottua.
Raideleveys n. 82 cm, ja kokonaisleveys n. 94 cm -> liki 10 cm leveämpi kuin 1CV -> tuleekohan ahdasta pyöräteillä?

"Tekee mitä tahtoo" osaston toimintaa Huulipyöreenä täällä kattelen.

tm kirjoitti: ↑11 Huhti 2022, 23:58

Raideleveys n. 82 cm, ja kokonaisleveys n. 94 cm -> liki 10 cm leveämpi kuin 1CV -> tuleekohan ahdasta pyöräteillä?

Mahtuu aivan hyvin. Räntis oli 100cm leveä, eikä ongelmia. Lwb tadpole oli 115cm leveä ja tämä vaati jo huomiointia, mutta pärjäsi senkin kanssa.

Näistä monipyöräisten leveyksistä on nyt ollut puhetta tässä ketjussa, kuten myös ajoun Arcus II /Jouta nelipyöräketjussa. Haluan tähän kommentoida.

Monipyöräisten polkupyörien designhistoria on kulkenut kolmipyöräisten kautta. Se on johtanut kolmipyörän kaatumisherkkyyden takia varsin leveisiin ja melko taakse asennettuihin etuakseleihin myös nelipyöräisissä versioissa, vaikka nelipyöräisen kaatumisherkkyys on paljon vähäisempi ja taka-akselin voi siirtää sen kantavuuden takia edemmäs kuin triken yksittäisen takapyörän. Nelipyörän taka-akselin myös mahtuu siirtämään edemmäs, kun renkaan ei tarvitse mahtua pyörimään istuimen takana, vaan tilaa on istuimen sivuilla enemmän.

Tämä tarkoittaa, että nelipyöräisiä suunnitellessanne voitte mitoittaa etuakselin kapeammaksi kuin kolmipyörissä on ollut tapana ja sijoittaa sen myös edemmäs, koska leveyttä ei tarvita kaatumisen estämiseen, eikä etupyörien kääntymiseen aivan niin paljon kuin kolmipyörissä, koska taka-akseli pitää pyörää pystyssä ja kääntyminen paranee, kun akseliväli lyhenee takaa.

Entäs nämä pollarit, joilla estetään autojen ajo pyörätiellä? Tuntuvat paikoin jättävän hyvin kapean välin pollarien väliin. En ole mitannut, mutta tuollaisella 75cm leveällä ohjaustangolla jo välillä kuumottaa törmäys. Onkohan näistä jotain standardeja? Kolmipyöräinen tai nelipyöräinen polkupyörä saa kuitenkin olla lain mukaan 125cm leveä.

Tästä on kysymys kaksiraiteisessa polkupyörässä. Kaivonkansi täytyy voida ylittää, vaikka kansi olisi muutaman sentin koholla tai kuopalla. Korkeusero aiheuttaa asfalttiin viisteen, joka leventää kantta vielä hieman. Ainakin täällä päin nuita on ihan väistellä asti ja usein vielä esiintyvät pareittain, koska sadevesiviemäri ja mustavesiviemärivesi kulkevat samassa kaivannossa.

Kuvan kansi on tasalla, koska uudehko tie ja autotie, mutta pyöräteillä on enemmän eritasokansia kuin asfaltin tasalla olevia.

Räntiksen raideleveys oli 835mm ja sillä eritasokannen ylitys onnistui, jos ajoi tarkasti.

Estetolppia ei ole lähellekään samassa mittakaavassa ja pyöräilyyn tarkoitetussa paikoissa laki määrää min leveydeksi 125cm. Aina sitä ei tekijät ja suunittelijat hoksi, mutta siitähän voi kaupungilta/kunnalta käydä kyselemässä "Millä perusteella rikotte lakia?"

Tuo montussa oleva kaivonkansi (pyörätiellä) johtuu siitä, että tienpitäjä ei joko ei valvo tilaamansa työtä tai ei vaadi laadukasta työnjälkeä. Päällystysurakoitsija jättää säästösyistä kaivon korotusrenkaat aina pois, jos se suinkin onnistuu. Ajoradalla tämä ei onnistu, koska ne pitää vaikka jälkikäteen käydä asentamassa kiukkuisten autolla ajavien palautteen takia. Pyöräilijät eivät joko valita tai sitten Audit hajoaa herkästi kuoppaan ajettaessa, jolloin ajoradan virheistä joutuu tienpitäjä korvausvastuuseen.

jori kirjoitti: ↑12 Huhti 2022, 08:33

...Tämä tarkoittaa, että nelipyöräisiä suunnitellessanne voitte mitoittaa etuakselin kapeammaksi kuin kolmipyörissä on ollut tapana ja sijoittaa sen myös edemmäs, koska leveyttä ei tarvita kaatumisen estämiseen, eikä etupyörien kääntymiseen aivan niin paljon kuin kolmipyörissä, koska taka-akseli pitää pyörää pystyssä ja kääntyminen paranee, kun akseliväli lyhenee takaa.

Ihan hyvä yleisohje, mutta sitä ei aina tule noudatettua.
4Fatin kohdalla "ylileveys" johtui mm.
A) leveistä läskirenkaista, jotka vievät enemmän tilaa kääntyessään kuin ns. normaalit renkaat
B) halusta laittaa etuakselisto kokonaisuudessaan keskiön (polkimien) etupuolelle, jolloin akseliväli ei ole mitenkään lyhyt, vaikka kuski istuukin suht takana (suhteessa taka-akseliin)
C) penkin ripustukseen käytettävistä naruista/hihnoista, jotka kulkevat etuakselilta penkille polkimien/jalkojen sivuitse vähentäen etupyörien kääntymistilaa
D) halusta saada edes jotenkin siedettävä kääntöympyrän koko, edellämainituista asioista huolimatta.

Kun D-kohta ei tahtonut muuten toteutua, niin levensin suosiolla raideleveyttä.
Ja luonnollisesti etu- ja takapään raideleveydet on tavoitteena saada samoiksi.

Mutta joo, kaikki on suhteellista. Vilijami on ajellut leveämmilläkin pyörillä ongelmitta, omassa ajoympäristössään.
Tuudittaudun etukäteen siihen uskomukseen, että ajamaan mahtuu, ja leveärenkaisella pystyy tarvittaessa väistelemään kanssakulkijoita vaikka vähän huonommissakin paikoissa .

PW kirjoitti: ↑12 Huhti 2022, 07:09

"Tekee mitä tahtoo" osaston toimintaa Huulipyöreenä täällä kattelen.

Kyllä tämä menee usein ihan perinteiselle osastolle "ai siitä tulikin tuommoinen, eikä sellainen kuin ajattelin..." . Liian hienoa jos yrittää, niin realiteetit eli omien taitojen rajallisuus palauttaa aina maan pinnalle.

Mun silmä ei oikein tahdo tottua tuohon akseliston ns ylimääriseen yläputkeen.. Eikös toimiva rakenne olisi ollu myös sellainen, jossa ei yläputkea ole ja vaadittu jäykkyys tuotu rakenteeseen tekemällä vinot putket riittävän tukevasta tavarasta.?

Tiedän että yksi peruste on iisi valmistustekniikka, mutta en näkis em systeemissäkän mahdotonta valmistamisen tuskaa.

En varmaan vaan taas tajua jotain!