Nojapyöräfoorumi

irakas kirjoitti:

Kokemuksesta voin sanoa, että ketjurullan tekeminen rullaluistimen renkaasta ei ole viisasta, koska materiaali on liian pehmeää ja polkeminen selvästi raskaampaa kuin esim. polyasetaali- (=Pommi-) muovista tehdyllä ketjurullalla.

Yhdyn tähän mielipiteeseen. Paluupuolella ne menee, mutta tämän hetkisellä tietämyksellä en niitä vetopuolelle laittaisi. Pehmeyden lisäksi niistä tulee aika pieni säteisiä. Pieni rulla on usein todettu isoa huonommaksi ts. enempi tehoa hukkaavaksi.

Jukka

Tavanomaiset skeittirenkaat ovatkin varsin pehmeitä, mutta ajattelin etsiä käsiini pyöriä joiden halkaisija on 80mm ja kovuus liki Shore 100A, samaa luokkaa kuin keltapäisissä muovipäävasaroissa. Tosin valmiitan nylonpyöriäkin näyttää olevan, joten taitaa olla sellaisen hankkiminen vähimmän vastuksen tie.

Toista viikkoa kesti tulla vastaus tarjouspyyntöön Aircraftsprucelta, joka kuului lyhykäisyydessään näin:

"please send us required length in feet."

Sopiiko NYT räjähtää? Mieli tekisi. (mainittakoon että pituudet oli kyllä ilmoitettu milleissä, josta muunnos ammoin kuolleen monarkin ruumiinosan mittaan ei luulisi olevan ylivoimainen homma. Luulo ei vaan ole tiedon väärti.)

KV1252 kirjoitti:

Toista viikkoa kesti tulla vastaus tarjouspyyntöön Aircraftsprucelta, joka kuului lyhykäisyydessään näin:

"please send us required length in feet."

Ei muuta kuin muuutat ne millit tarkasti jaloiksi, tuumiksi ja tuuman osiksi. Eikös ole älyttömän hienoa tilata 3ft 2 and 13/32inch pätkä putkea?

EDIT: olin noviisi, 3 ft on tietenkin 1 yd. Toivottavasti olet tilaamassa reilun 1200mm pätkän, niin voit käyttää jaardeja, jalkoja ja tuumista ainakin osia

Näin muuten teinkin. Tosin niiden järjestelmä ei toimi kuin kokonaisluvuilla (määrämittaisessa tavarassa viimeinen luku on mitta jalkoina) joten vielä kerta ja tunteella. Sain kyllä tarjouksen kahdesta eri materiaalista, mutta vielä puuttuu 44.5x1.25 -putki ja peltiaines.

irakas kirjoitti:

KV1252 kirjoitti:

Jopas on vääntöä asian vierestä Eikö asiaa kannattaisi käsitellä paremminkin omassa ketjussaan urheilufoorumilla? Itse kuitenkin pyrin keveään rakenteeseen syistä jotka vain välillisesti liittyvät keskinopeuteen, jos edes siten.

Eniveis, rautaa odotellessa. Kuusakoskelta tulee putket selkänojaan ja poljinrunon osiin, Arigolta tulee (toivottavasti) putket runkoputkeen ja istuimen alaosaan; kaikki 1.5mm:n seinämävahvuudet muutettu 1.25 mm:iin. Nova cyclesiltä tilailin vielä muutamia komponentteja, pääosin putkiaineet etunapoihin, "satulatolppa" 42x0.7mm putkesta sekä 16/12.5-kavennetut putket takahaarukoihin plus pikkutilpehöörit.

Ketjurullia tarvitaan rakenteeseen vain yksi, ja sekin tehdään rullaluistimen renkaasta, paluuketju tulee muoviputkea pitkin. Näistä yhteensä tulee tuskin viittäkymmentä grammaa lisäpainoa, joka häviää jo laskelmien kohinaan. Takapakan unohtaminen laskuista oli kyllä moka meikäläiseltä.

Onpa taas ollut paljon intensiivistä juttua nojakin painon merkityksestä nopeuteen!

Kokemuksesta voin sanoa, että ketjurullan tekeminen rullaluistimen renkaasta ei ole viisasta, koska materiaali on liian pehmeää ja polkeminen selvästi raskaampaa kuin esim. polyasetaali- (=Pommi-) muovista tehdyllä ketjurullalla. Siinä menetetään heti kättelyssä kalliit painon kevennykseen hukutetut eurot.

Sakari on oikeassa. Jos taittopyörää tarvitaan ketjun kireällä puolella, se kannattaa tehdä kovapintaiseksi ja mahdollisuuksien mukaan suurihalkaisijaiseksi. Taittopyörän pehmeydellä on sama vaikutus ketjun kulkuun, kuin renkaan pehmeydellä vierintävastukseen.

Kyllä, pehmeä pyörä ei tule kyseeseen, mutta tarkoitus olikin löytää Shore 95-100 (A) -kovuuksinen rulla, samaa luokkaa kuin keilapallot. Rullaluistelijoiden shore-fetissi näyttää tosin laantuneen (helposti ei löydy yli 85A, joka on tosiaan liian pehmeää tähän käyttöön) joten valmis asetaalirulla tosiaan vaikuttaisi olevan halvin ja helpoin ratkaisu; tämä löytyi heti: Optima 64mm ketjurissa.

Nyt alkaa pikkuhiljaa tapahtua! Kuusakosken teräslasti saapui matkahuoltoon, sillä pääsee aloittamaan poljinpuomin ja selkänojan rakentamisen, rungon crmo-putket ovat vielä tarjouskierroksella. Toivottavasti ennen joulua tulee hinta-arviot sekä Arigolta että Aircraftsprucelta, Spruce on kyllä edullisempi mutta rahdin, tullien ja verojen jälkeen tilanne voi olla hyvinkin tasan. 406mm rinkuloista ei ole vielä kuulunut mitään.

Vastaukset tulivat vihdoin sekä ruotsista että 'sprucelta. Sprucella olisi materiaalit huomattavasti edullisempia, mutta shippaus onkin sitten 190 taalaa, ja kun koko hoitoon tulee päälle vielä tullit ja verot, ei juuri kannata hankkia sieltä kun tilaus ruotsista tulee paljon edullisemmaksi. Hiukan harmillista ettei tuo Aircraftsprucen euroopan edustus ollutkaan kunnossa (kamat olisivat tulossa kaliforniasta).

Takahaarukkaputket, drop-outit, muutama putkiaihio ja pikkunippeleitä tilasin Nova cyclesiltä, joka on erikoistunut runkorakennekomponentteihin.

Tulee vähän myöhässä, mutta onhan EUssakin vastaava kauppa kuin Nova - ainakin tuo Ceeway > http://ceeway.com/

Kappas, pitää pistää muistiin jos rakentelee lisää. Euroopan ulkopuolelta tilaaminen kun aina tuo "lisäväriä" prosessiin (autohommissa ikävän tuttu juttu) ja tuolla jopa vaikuttaisi olevan paremmat valikoimatkin kaiken muun lisäksi. Runkoputkiakin on paremmin, tosin varsin ohutseinäisiä

Rungon lujuutta pohtiessa huomasin, että melkoinen epeli se Horwitz. Ja puusilmä minä. Thunderboltin, varsinkin ekan version ,rakenne on sellainen jossa köliputki kantoi kuljettajan kuorman kokonaisuudessaan ja jonka piti siksi olla melkoisen tuhti. Sen sijaan Spitfiressä (tehdasmalli) onkin eri meininki kokonaisuudessaan.

Mark ykkösessä istuin on poikkituilla kiinni köliputkessa, joka näin kantaa kuljettajan painon käytännössä kokonaan. Putken lommahdusherkkyydellä on äärimmäisen suuri merkitys rungon lujuuteen.

Mark kakkosessa ja kolmosessa istuin sen sijaan tukeekin etunapoihin, jolloin suuri osa siirtyykin käytännössä suoraan pyörännapojen kannettavaksi, ilman että rungon pitäisi kestää koko pilotin kuormaa. Selkänoja ei tosin kanna kuormaa, ja istuimen takaosa tukeutuu takahaarukan tyveen.

Spitfiressä on luovuttu kokonaan irrotettavasta selkänojasta, ja koko rakenne on hitsattu yhtenäiseksi. Näin kuorma vaikuttaa lähes yksinomaan etunapoihin ja takahaarukkaan. Kuskin rungolle aiheuttama kuormitus on hyvin pieni.

Jos tältä pohjalta uskaltaisi käyttää noita kilpapyörien runkoihin tarkoitettuja 0.35mm ainevahvuuden putkia, päästään parin kilon painoiseen runkoon. Hitsaaminen on toki äärimmäisen haastavaa, vaikka olisivatkin päistään tyssättyjä putkia.

No niin, Nova Cyclesiltä tilatut osat tulivat viimeinkin... Vantaalle. 22 euron hintaan saisi huolintapalvelun, joka hoitaa tullauksen. Tähän mennessä kaikki on tuotu Turun tullikonttorille, mikähän juttu tämä oikein on. Ei hirveän kiva jos aletaan kiristää jollain lisämaksulla tavaran suhteen, tilaus maksoi tarpeeksi paljon jo nyt.

Etukiekot on puolattu, suosittelivat 2mm pinnoja koska 2.3 on herkempi murtumaan. Maksoi kyllä melkoisen paljon, toivottavasti kestää. Offsettia on sentin verran sisäänpäin.

KV1252 kirjoitti:

...
Etukiekot on puolattu, suosittelivat 2mm pinnoja koska 2.3 on herkempi murtumaan. Maksoi kyllä melkoisen paljon, toivottavasti kestää. Offsettia on sentin verran sisäänpäin.

Millä perusteella paksumpi pinna murtuu herkemmin? Jos kiekot ovat 20-tuumaiset, normi pinnat kyllä kestävät. Ainakaan mulla ei ole mennyt yhtään pinnaa poikki tadpolesta.

Jarcco kirjoitti:

KV1252 kirjoitti:

...
Etukiekot on puolattu, suosittelivat 2mm pinnoja koska 2.3 on herkempi murtumaan. Maksoi kyllä melkoisen paljon, toivottavasti kestää. Offsettia on sentin verran sisäänpäin.

Millä perusteella paksumpi pinna murtuu herkemmin? Jos kiekot ovat 20-tuumaiset, normi pinnat kyllä kestävät. Ainakaan mulla ei ole mennyt yhtään pinnaa poikki tadpolesta.

Siitä kohdasta jossa lanka taivutetaan puolan reikään. Puolan reiässä on suht terävä nurkka ja kun pinna painuu sitä vasten, lanka menee liian tiukalle mutkalle ja menee poikki.

Tärkeintä ei ole se minkä paksuset tässätapauksessa. Ensinnäkin pinnan nippelin pitäs olla mahdollisemman suorassa siinä lähtö reiässään. Jos se kannattaa vain pinnan toista reunaa , niin se kampeaa pinnaa ja suurissa jännityksissä katkeaa nipan vierestä , tai jopa nipasta. Taas sama ilmiö voi tulla kysymykseen jos pinna ei lähde nousemaan navassa olevista reijistään vapaasti, eli jää kanittamaan. Silloin pitää joko laittaa ohuempi pinna , tai isontaa reikää ja muotoila pinnakuppi uusiksi. Joskus joutuu teettämään toiselle puolelle eri lähtökulmalla olevat pinnat , sillä se ei asetu napaan hyvin ja vääntää, samoin voi olla vanteen nippelin kohdalla. Ovatko vanteesi pinnattu kolme- tai neljäristiin. Vai onko niissä jokin erikoispinnaus. Itse pinnasin Nazcan vanteet kaksiristiin ja käytin kolmenmillin pinnoja. Ei kuulosta varmaan kovin yleiseltä. Tällä sain aikaiseksi riittävän kestävyyden ja pääsin käyttämään mahdollisemman lyhyitä pinnoja. Tosin silloin joudun myös ne teettämään kotimaisella valmistajalla. Miksi muuten joudut pinnaamaaan ne vanteet tois puoleisiksi ja näin joudut luomaan sinne toisenpuolen pinnoihin suuremmat väänöt käänöksissä. Eikö rikeissä yleensä käytetä samanpituisia pinnoja juuri tämän takia. Tuleeko siihen millaiset jarrut? Niilläkin on merkitystä pinnojen kuormitukseen tässätapauksessa aika paljon.