Nojapyöräfoorumi

irakas kirjoitti:

Mitä tarkoittaa: "Parhaan pidon rengas antaa yli 10 % luistolla?

Miten jäykkäneliveto Land Rover käyttäytyi Lapin matkalla?

Luistoprosentti tarkoittaa veto-/jarrutuskuormittamattomana pyörivän renkaan etenemän ja saman renkaan kuormitettuna (veto/jarrutus) etenemän matkan erotuksen suhdetta kuormittamattomaan etenemään.

Fillarissa tämä tarkoittaisi sitä, että etu ja takarenkaan nopeusmittarilla mitattu nopeus suoralla muuttuu tuon 10% kun esim. ensin rullataan ja sitten jarrutetaan vain toisella kiekolla. No, tuo 10% on lähellä renkaan pidon maksimia, joten kuormituskin muuttuu, varsinkin jos mitataan etupyörän jarrutusta. Takapyörän jarrutuksella tuota voisi kokeilla kahdella nopeusmittarilla, jotka kalibroidaan näyttämään samaa nopeutta rullatessa.

Jäykässä nelivedossa kuoppa tiessä, tai mikä tahansa häiriö, saa vetoakseliston kautta yhteen kytketyn systeemin värähtelemään siten, että veto vaihtaa edestä taakse ja takaisin. Puoliskot ovat tasauspyörästön takia (lähes) erillään. Tämä tarkoittaa vasemman ja oikean puoliskon nykimistä eteen ja taakse, jolloin auto koko ajan vikuroi mutkia, vaikka ohjaisi suoraan.

Nykyään maastoautoissa on tasauspyörästö tai viskokytkin myös etu ja taka-akselin välillä. Siksi niillä ei maastossa oikein pärjääkään. Jotta auto etenisi maastossa pitää siinä olla tasauspyörästöissä lukko. Ei tuo LandRover ollut tehtykään asfalttitielle. Hiekalla tuota tuskin olisi huomannut. Ongelman ratkaisuna Lantikassa on etupyörissä vedonvapautuslukot, jotka avaamalla auto muuttuu takavetoiseksi. Lukot olivat kuitenkin juuttuneet kiinni, joten piti ajaa jäykkänä.

jori kirjoitti:

Ei tuo LandRover ollut tehtykään asfalttitielle. Hiekalla tuota tuskin olisi huomannut.

Suomen kankea ajoneuvolainsäädäntö pakotti rekisteröimään nämä "maatila-autot" henkilö tai kuorma-autoiksi. Traktori olisi oikeampi luokka, mutta ovat liian nopeita ja puuttuu työkoneen kytkentä mahdollisuus(=kolmipistenostolaite). Landroverin lisäksi Unimog on siitä syystä jäänyt täällä harvinaisuudeksi, toisin kuin monessa muussa maassa joissa on näille soveltuva ajoneuvoluokka.

Jukka

Ensimmäiset pienet koeajokierrokset tuplavetoisella SH24.llä ilman jarruja ja vaihdevipuja tehty. En tiedä onko toivekuvittelua, mutta ajo tuntuu jotenkin jännän jämäkältä. Just parahultasesti on väyliltä sorat putsattu pois, ettei pääse kokeileen miten käyttäytyisi sutivalla pinnalla.

Ylemmässä kuvassa on asennettuna myös yläohjaus. Voi sitten taas käytännössä kokeilla kumpi toimii paremmin ja on mukavampi.

On kyllä ollut varsinaista justeeraamista ennenkuin homma lähti jotensakin pelittämään.

irakas kirjoitti:

En tiedä onko toivekuvittelua, mutta ajo tuntuu jotenkin jännän jämäkältä.

Ei ole toiveajattelua, tässä on paljon kiertojäykempi runko kuin esim tuossa SH11:ssa.

Jukka

SH24 alkaa olla maalausta vaille valmis:

Kun sain laitettua paikalleen jarrut ja vaihteet lukuunottamatta etuvaihtajaa, kokeilin niitä pienillä pyrähdyksillä tuossa pihassa. Vaikka kaikki vaihteet toimivat hyvin pyörän ollessa roikotettuna katosta, putosi oikeassa ajossa vetävä ketju rattaiston ääriasennoissa taittopyörältä. Vetävän ketjun taittopyörähän on pelkkä halkaisijaltaan 13 cm:n ratas. Tarttis varmaan levyt molemmin puolin ennen luovuttamista koko tuplavetoyrityksestä. Tämähän on ollut varsinaisesti pelkkä kokeilu.

Jukka oli oikeassa arveltuaan, että etu- ja takavaihtajan liikuttelu yhdestä vaihtajasta vaatii kovasti voimaa. Kiertovaihtajaan voisi laittaa lisävivun, jolla vaihtaminen kävisi kevyemmin.

Tarakan olen tehnyt 16x1 mm:n AL-putkesta. Putken osat on liitetty toisiinsa Techno Weldillä sulahitsaamalla.
http://www.roadmachine.fi/technoweld/technoweld.html
Tuollaisten pienempien putkien hitsaus onnistuu aika hyvin ilman kummempia kommervinkkejä.

AL-putken olen liittänyt runkoon 12 mm:n teräsputken pätkillä, jotka olen hitsannut takahaarukkaan.

Sakari tekkee mitä tykkää, muut mitä ossaa
Tarakkakin hyvä esimerkki siitä.

Petri

Joo, enää ei tarvi arvailla saako tuolla tecnoweldillä putkia liitettyä. Se on miehestä kiinni jos ei onnistu

Jukka

SH24 on monien rustailujen ja koeajojen jälkeen alkaa olla ajokunnossa ja maalausta vaille. Alla olevassa kuvassa mustan taittopyörän yläpuolella näkyy etu- ja takavaihtajaan menevien vaijereiden juottoliitos:

Olen tehnyt 3 mm AL-levystä laipat taittorattaan molemmille puolille estämään ketjun putoamista:

Tuollainen laippa voisi toimia hyvin tavallisessakin etuvetoisessa suojalevynä.
Niinkuin Jukka tuolla aiemmin ennusti on vaihtaminen yhdestä vivusta molemmille ratasvaihteille raskasta. Olen tehnyt vipuvaihtajaan jatkovarren AL-kulmaprofiilista, jonka avulla vaihtaminen on keveämpää:

Seuraavaksi epäilen tuon muovisen vipukoneiston kestävyyttä

Jukka

PW kirjoitti:

Sakari tekkee mitä tykkää, muut mitä ossaa

Petri

Noin muuten sanoi aikoinaan yli 60 vuotta sitten minun isäni.

jviirret kirjoitti:

Seuraavaksi epäilen tuon muovisen vipukoneiston kestävyyttä

Jukka

Siinäpä aika näyttää.

irakas kirjoitti:

PW kirjoitti:

Sakari tekkee mitä tykkää, muut mitä ossaa

Petri

Noin muuten sanoi aikoinaan yli 60 vuotta sitten minun isäni.

Kannustava isä

Petri

PW kirjoitti:

irakas kirjoitti:

PW kirjoitti:

Sakari tekkee mitä tykkää, muut mitä ossaa

Petri

Noin muuten sanoi aikoinaan yli 60 vuotta sitten minun isäni.

Kannustava isä

Petri

Niin oli ajoittain, mutta sanoi väliin myöskin, että tekisit jotain hyödyllistä, kun yritin mm. tehdä puurakenteista moottoripyörää.

SH24 tuli tänään maalaamosta 10 eri osaan hajotettuna:

Sekä etu- että takapäähän on kahdenlaiset eri osat.

Tässäpä SH24 kasattuna:

Kun kesällä ei juuri tuplavetoa tarvita, jätin takavedon kesäksi pois. Takarattaistonkin voi vielä vielä poistaa.