Nojapyöräfoorumi

Nätisti vedetty tuo kangassukka etukatteen ja alapuolelle toisesta etukatteesta tehdyn tai kinnerin keulaa muottina käyttäen tehdyn kärkilestin päälle. Sivulta on kangas pingottuu ilman tukea ja taakse on tehty sähköputkesta tms. tukirmoitus. Aika nätti mielestäni ja näyttää toimivalta tuon jalka-aukonkin suhteen. Virtauspaineet pullistavat vauhdissa tuon sivukankaan hieman ulos, joten muodon pitäisi ajossa olla aika lähellä kinneriä, vain ilman kuminaa ja paljon pienemmällä painolla.

Kelpaako epätavallisiin nojakinrakennusmateriaaleihin bambu? Kuidulla ja eboksilla tässäkin on kait nuo liitokset tehty mutta ei luulis kauheen vaikeeta tämmösen kuiduttaminen olevan. Partiotaidot tai ensiapukurssi saattas auttaa sidontahommissa;)
Sitä en tiedä mistä tuota bambua saapi, ei meijän lähimettässä ainakaan kasva

^Erittäin asiantunteva rakenne ja mitoitus. Ei ole tuon tekijän ensimmäinen, eikä edes toinen MBB.

PW kirjoitti:

Sitä en tiedä mistä tuota bambua saapi, ei meijän lähimettässä ainakaan kasva

Pari virmaa pikakuukkeloinnilla löysin mikä bambua myisi http://www.lohikari.fi/somisteet/bambu/ ... rinen.html ja paksumpaa jöötiä http://glanspower.fi/tuote/891

Mikä lienee sitten laatutaso eli onko somistebambu erikseen kuin rakentelubambu? Mikähän ois tavaralle metripaino?

PW kirjoitti:

Ameriikassa tekevät paljon kangasketteita LWB-pyöriin, "recumbent body socks". Värejä ja kuoseja löytyy joka lähtöön

Vieläkö ne noita oikeesti harrastaa?! Luulin, että ne kuvat joihin olen törmännyt olis jotain kasarihommaa... kuvien taustalta kun kuuluu aina nahkahousuheviä. Mahtaa nuo kapeat kaksikiekkoiset mallit olla melkoisia purjekoneita yhtään kovemmalla tai puuskaisemmalla tuulella. Miten noilla kukaan uskaltaa ajaa muualla kuin radalla? No, Rambo tietysti uskaltaa.

Väreistä ja kuoseista puheenollen, tuo jälkimmäinen "No class, no class at all."

jori kirjoitti:

^Erittäin asiantunteva rakenne ja mitoitus. Ei ole tuon tekijän ensimmäinen, eikä edes toinen MBB.

On myös jotenkin hirmu sopusuhtaisen näköinen, jotakin on balanssissa. Vaikka on etuvetoinen, niin ei tökkää edes tälläisen periaatteessa etuvetoisuutta vastustavan värittyneeseen silmään, päinvastoin. Materiaali jos olisi jotain enemmän mainstreamia (halvempaa valmistaa?), niin tuollaiset voisivat löytää yllättävän paljonkin ostajakuntaa. Ainakin jos on myös kiva ajaa. (Mitäpä minä asiasta mitään voisin tietää, mutta tällainen ajatus tuli päähän ihan aidosti.)

jori kirjoitti:

^Erittäin asiantunteva rakenne ja mitoitus. Ei ole tuon tekijän ensimmäinen, eikä edes toinen MBB.

Joo, tuos on kyll suhteet kohallaan ja myös rakenne kestävän näkönen. Puupenkki tuohon sopis paremmin.

vph kirjoitti:

Mahtaa nuo kapeat kaksikiekkoiset mallit olla melkoisia purjekoneita yhtään kovemmalla tai puuskaisemmalla tuulella. Miten noilla kukaan uskaltaa ajaa muualla kuin radalla? No, Rambo tietysti uskaltaa.

Polkijalta pitää vaan puuttua tuollainen ennakkoasenne
Koppipyörä ainakin käyttäytyi omistajansa mukaan kunnolla vaikka oli aika korkea. Harmi vaan että kuvat ovat tuostakin ketjusta kadonneet

PW kirjoitti:

vph kirjoitti:

PW kirjoitti:

Farkkukankaasta olis kyll hieno;) Farkkumallin kinneri, iso takakontti ja suksiboksi katolle;)

Se Vaakan vanhasta pöytäliinasta tehty, aidoilla kahvitahroilla patinoitu ja kukkakuvioin koristeltu versio, siitä tulee kyllä vielä hienompi!

Kuuskytlukulaine

Vanhemmat tapasivat vasta seuraavalla vuosikymmenellä, mutta olihan silloinkin muotia kukkakuosit kuvista päätellen, joten olen kai sitten kukkahattuöökinnerisetä

Kun olevinaan sokeat eivät näe liikenteessä lapsia ja nojapyöriä ja vaativat varoituslippuja, pitäisikö johonkin osaan vetäistä isot sukkahousut toinen jalka runkoon ja ylempi kepin nokkaan tuuliviiriksi. Ja dementia etenee Olisi mulla vielä äitiyspakkauksesta oma pyyhe jossain hehe. Ennen tekivät kestäviä, mutta yksivuotiaana ostettu lakana hapertui talvella puhki. Ohut on kulutustavaraa ja ei kestä niin pitkään kuin pyyhe. Pyh amatöörit ovat alimitoittaneet puuvillan kestävyyden, kun noin äkkiä hajosi.

Kukkaismeiningin aikaan rottinkia käytettiin kalusteissa ja mistä tahansa matskusta design on hieno bambupyörässä. Bambusta tehdään kaupallisia pystäreitä, joten miksei onnistuisi? Itsellenikin olisi helpoin rungonrakennusmatsku muuten paitsi keston varmistamisen osalta. Mistä sitä heikkouksista luonnon matskuista tietää? Amatöörin ollessa itsensä asiatonta ylentämistä. Hmm mitähän bambu painaa rungossa kestävänä ja miten painavan rungon siitä saisi? Kestoa voinee auttaa kiinnittämällä teräsputkea rinnalle. Bambua halkomalla voi toki terästä laittaa puun sisällekin. Sahailua ja liimailua vaatii. Voi tarvita haisevia liimoja sateensietoisuuden saavuttamiseksi.

En muista, mikä video tubessa näytti kaupallisen valmistajan silppuavan bambua ulkoa kuusikulmaiseksi ja halki rakentamisen helpotukseksi. Tykki vs tiililinnat aikana kuusikulma havaittiin kestävimmäksi linnakkeen muodoksi. Ähäkutti pyramidien rakentajat. Paitsi jos tuuli vs kuula on eri asia. Toki kallistuskulmakin vaikuttaa kuulan pois kimpoamiseen, kuten Neukkujen T34 tankki tokassa maailmansodassa osoitti. Videossa kehuivat tasamittaisen kuusiokulmabambun helpottavan ja nopeuttavan kasaamista. Joten jos on sopivat taidot tai ohjaimet ja sirkkeli saatavissa, voi sitäkin miettiä. Estetiikkakysymys.

Onkohan bambun sade- ja homesuojaus samanlaista kuin minkä tahansa muun puulajin? Onko käsitystä tukemattoman bambun kestosta pyöräkäytössä tai muiden puulajien? Irakas voisi tietää.

Amerikan lipun bodysock näyttää kaulurilta kurkun ympärillä ja koko riittää esiliinaksi sekä ponchoksi, kun vain nousee ja nepparit/tarra tjms. mahdollistavat irtoamisen pyörästä.

jori kirjoitti:

Nätisti vedetty tuo kangassukka etukatteen ja alapuolelle toisesta etukatteesta tehdyn tai kinnerin keulaa muottina käyttäen tehdyn kärkilestin päälle. Sivulta on kangas pingottuu ilman tukea ja taakse on tehty sähköputkesta tms. tukirmoitus. Aika nätti mielestäni ja näyttää toimivalta tuon jalka-aukonkin suhteen. Virtauspaineet pullistavat vauhdissa tuon sivukankaan hieman ulos, joten muodon pitäisi ajossa olla aika lähellä kinneriä, vain ilman kuminaa ja paljon pienemmällä painolla.

Haluan kuulla ja vähentää melua, kun autot möykkäävät tarpeeksi, joten löysä kate, joka pinnaltaan toimii äänettömästi (jos ei lepata) on pop ja kenellekään ei painon välttöhalu ole ylläri. Varsinkin näin painoallergikolle. Siksi alusta asti oli ei kantava kate hinkuna. Bodysockin ekan kerran nähtyäni on ollut ideana se on siinä tyyliin.

Tuuli pelottaa tosissaan. Kuulemma trikejä kaatunut tuulessa ilman kuskia ja täällä meren rannalla ja korttelien tuulitunneleissa sekä laaksoissa puhuria piisaa usein. Pystärillä ja nojakilla satularepun lisäys riittää merkittävään nykimisherkkyyden lisäykseen ja on pakko ollut totuttautua korjausliikkeisiin. Hätä ei ehkä ole tämän näköinen ja vahvuinen.

Olen lukenut väitteitä renkaiden syyllisyydestä tuuliherkkyyteen, kun niiden turbulenttius on herkästi tuuleen vaikuttava monimutkaisena systeeminä. Mitä pidempi vanne perinteisenä kapeana syvänä vanteena, sitä enemmän tuuli nappaa. Viime vuosina on siirrytty huippukisavanteissa leveämpiin pyöreämpiin malleihin, joiden ilman vastus niin edestä kuin viistosta on kapeaa syvää pienempi, joten valmistajien väitteiden mukaan tuuli ei vaikuta ihan yhtä pahasti. Kinnerin muoto voi olla reilusti pyöreämpi kuin vanteet tai levyvanteet.

Onko käsitystä, miten hyvin sivutuuli kiertää pyöreähköä kinnerin runkoa?

Pyöräni valmistaja myy etukatetta ja käskee poistamaan sen tuulisella säällä speksaamatta milloin, kun kuulemma kuskin taito vaikuttaa. Ja koko sekä varustus. Mistä tietää kokeilematta, miten tasapaino muuttuu eri muotoja ja osia muokkaamalla? Jos pystyseinäinen tarakkalaukku on vaarallinen 7-10 m/s keskituulella, nopeammissa puuskissa, (kokemukseni ilmatieteenlaitoksen mittaukset) tekeekö parempi muotokerroin reilusti suuremmalla pinta-alalla kinnerin katteesta vähemmän tuuliherkän kuin ilman katetta? Jos tekee, ampuuko itseään jalkaan poistaessaan kankaan keskiosasta tuulen noustessa, jos tuuli nappaa kovemmin keulakatteeseen ja mahdollisesti vanteisiin? Minulta puuttuu niin paljon käytännön kokemusta, että en voi arvata mitään, kun ei ole hajuakaan muotokertoimista normipyörässä vs katetussa.

Mielestäni kuvat body sockeilla varustetuista pyöristä ovat aika vähän vanteita sivutuulelta peittäviä. Kuinka paljon suojaa saisi aikaan alemmas pyöreämpänä ulottuvalla muodolla kiinnostaa. Toki otsapinta kasvaa ja huippunopeus sekä vastatuulinopeus kärsii, mutta mielestäni se on sekundäärivaikutus verrattuna henkiin jäämiseen kontrolloitavalla tuulineutraalimmalla pyörällä. Miljoonan Euron kysymys on se, mitä mikäkin elementti ja muoto tekee eri tuulen suunnille. Yleispyörään valitsen aina hitauden kontrollin ja turvallisuuden parantuessa.

terppa kirjoitti:

PW kirjoitti:

Sitä en tiedä mistä tuota bambua saapi, ei meijän lähimettässä ainakaan kasva

Pari virmaa pikakuukkeloinnilla löysin mikä bambua myisi http://www.lohikari.fi/somisteet/bambu/ ... rinen.html ja paksumpaa jöötiä http://glanspower.fi/tuote/891

Mikä lienee sitten laatutaso eli onko somistebambu erikseen kuin rakentelubambu? Mikähän ois tavaralle metripaino?

Helsingin reissulla pitää käydä hypistelemässä. Bambusta vois tehdä koska bambu. 5cm halkaisija vois just riittää rungoksi Tuon toisen firman 10cm on jo aika paksua. Mikään kotimainen puu ei taida toimia suoraan tommosenaan - no katajasta vois koittaa, sitä pystys taivuttamaan muotoon "Katajainennojakkikansalainen" - pitää käydä metsässä tai sähkölinjalla

Vähän malttia sen katajan kanssa kuitenkin:

wikipedia kirjoitti:

Vuoden 2006 jälkeen pylväsmäinen kataja ei ole ollut rauhoitettu, mutta sen käytössä toivotaan malttia.

vph kirjoitti:

Vähän malttia sen katajan kanssa kuitenkin:

wikipedia kirjoitti:

Vuoden 2006 jälkeen pylväsmäinen kataja ei ole ollut rauhoitettu, mutta sen käytössä toivotaan malttia.

Yhen nojakin vaan tekisin - omalta maalta tai kunnan.

Katteen runkoon voisi mennä jollain paksuudella rottinki. Kalustekauppojen sivuilta luin, että ei saa jättää sateeseen. Kate voi riittää sadesuojaksi, mutta varminta on suojata muotoon taiton jälkeen. Rottinkisukuun kuuluu kuutisensataa palmulajia ja puuta kun on sopii liimattavaksi puurunkoon. Ei paha vaikeustasoa ja muokattavuutta ajatellen. Pitää hypistellä askarteluliikkeessä eripaksuisia taipuisuuden ja jäykkyyden setvimiseksi.

Rottinkiin olen taipumassa lasikuituisen telttasalon sijaan halpuuden ja säpäleiden välttämiseksi. Taipuisuutta tarvitsen extrana yli katteennmuotoon saamisen ja päälle istujien keston lisäksi kieroon aero/city-yhteensopivuusideaan. Etukäteen ei hajua rotvallien ja pyöräkellariin rappuja pitkin taluttamisen vaatimasta maavarasta. Haluaisin aeron takia niin alas kuin mahdollista käytännöllisesti pohjan. Sitten äkkäsin, että lasikuituputki ohuena ja rottinki mahdollistavat ehkä käytännöllistä alemman pohjan, kun hyväksyy maakontaktin pahimmissa paikoissa ja tekee alimman osan katteen renkaiden väliin etupäästään joustavalla rungolla. Jättäen runkoputken ja katteen taittumisvaran takarenkaaseen. Toiveena olisi liukkaalla pohjamatskulla niin pieni kitka, ettei vaikuta ohjaukseen. Hyväksyn pohjakatemateriaalin kulumisen tuossa käytössä.

Etikatteessa pelkään ongelmia, jos liian matalaksi jättäisi. Vaarana on kontakti eturenkaaseen, katteen jääminen eturenkaan alle ja hajoaminen, katteen muodon muutos ja hajoaminen ja ties mitä vielä.

En luota katajaan, on turhan taipuisaa runkoon. Bambu ei ole harvinaista ja on nopeasti kasvavaa. Jotkut lajit yli metrin päivässä! Sitoo hiilidioksidia. Ympäristöteko käyttää sitä lähialueilla. Tänne rahdattuna... On muutkin pyörän osat kaukaata rahdattu tosin.

Enpä tiedä taipuuko kuivakataja enää hirveesti Pientä joustoohan siitä vaan tulee. Voihan se olla ett ei raaskis niin paksuu katajaa kaataa jota runkoon tartteis. Enempihän tommonen kataja pyörä olis koriste-esine ku käyttöpyörä.