Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
14km kävin tuossa pöpperössä polkemassa ja ihan turhaan. Kilsoja kirjatessa huomasin, ett oon kilsan joukkueen keskarista mut en jaksa sen takia lähtee 
ja joku hurja kumminkin kirjaa kilsansa siinä välissä 
Pääsin ainakin hetkellisesti joukkueen keskarin yläpuolelle käväsin Ruokolahden puolella pienen Käringin rannalla, 20km suuntaansa. Kyllä tuo jo vanhalla tuntuu, parin tunnin huilin jälkeen pistää viel miettimään, jaksasko enää joogaan, tarviiko, onks pakko? No eihän se pakko, kivasti vaan ylittys 400km tässä kuussa jos innostus
PW kirjoitti:Pääsin ainakin hetkellisesti joukkueen keskarin yläpuolelle
Joogahan on palauttavaa toimintaa. Minä yllytän menemään. Lähde ajoissa, laita ykkönen päälle ja aja hiljaa, niin nojapyörä on lähellä sitä sohvaa, jolla muuten loikoilisit. 
jori kirjoitti:PW kirjoitti:Pääsin ainakin hetkellisesti joukkueen keskarin yläpuolelle
Joogahan on palauttavaa toimintaa. Minä yllytän menemään. Lähde ajoissa, laita ykkönen päälle ja aja hiljaa, niin nojapyörä on lähellä sitä sohvaa, jolla muuten loikoilisit.
Sain itseni liikkeelle, kaikkein parasta on ku joogan jälkeen käy pyörälle selälleen ja poljeskelee kotiin - mielikin on tyytyväinen
Aamulla sääimmeinen telkkarissa varotteli, ettei ulkona kannattas tänään liikkua, on kuulemma niin hurja keli 
Imatralla tuli lunta ja tuuli jonkinverran mutta en oikein ymmärrä, ett tuosta pitää ihmisiä varotella
Siispä pyörällä liikkeelle, Ukoskaan ensin, SM-hiihdot oli just loppuneet. Kohonkankaan kautta Korvenkylään, Imatran koskella kaakaot ja Mansikkalassa muovit tarakalta keräykseen - kotiin. Kilsoja 19 mutta tuntu melkeen tuplakilsoilta, sen verran pöpperöö oli tielle kertyny.
Välillä tuiskutti naamaan ja ajelin tuulenpuolen silmä ummessa. Suojanpuolen silmällä tihrustin nenän suojasta tietä, välillä ei näkyny jälkiä ollenkaan - pelkkää valkosta maata vaan. Mutta ei sen kummempaa ongelmaa, märkähän siellä tuli, varsinkin sisältä päin
Mulle tulikin sitten vähä nihkeemmin työmatkaa tälle viikolle... ti - pe töitä, kaveri loukkasi olkapäänsä ti aamuna ja vasta keskiviikkona kerkisin paikkaamaan niin oli vähän kirimistä - > työautolla kotiin kun on virman raskaimmat hommat ja jäi aina 9h työpäivien väliin hevein päivä 15h/76km eli aika meni mattojen kanniskelussa.
Laskin just tunnit niin 55,5h neljässä päivässä mutta kiitos pyöräilyn niin jaksoin, kiitos pitkänmatkanpyöräilyn niin tiesin, että vauhti tappaa, ei matka ei tunnu edes pahalle.
Luulin, että kuolen viimestään perjantaina kotimatkalla, ajelin sähköttömällä läskillä, mutta ei, teki mieli ajaa mutkan kautta 
Joko mulla on joku maaninen vaihe menossa tai sitte pyörät on vaa niin ihania
Mulla taitaa kohta käydä köpelösti koko kisan kanssa, taitaa tulla vähiten kilsoja koko kisahistorian aikana. Nyt olisi hyvät trikekelit täällä (tai ainakin eilen mietin kun katselin peilijäistä pihaa). Jalka ei vaan kestä, pahemmaksi menee rasituksessa. Luonnollisesti tunnutaan vaan odottavan jotain ihmettä, jota ei tosin ole näkynyt useampaan kuukauteen. Mä haluan ajamaan, kunnolla!
Pyörät on vaan niin ihania... 
Edellispäivänä tiet lumipeitteessä mukava ajella. Tänään aamulenkki vähän yli 40km isot tiet märkiä ja kuraisia, pienet tiet osittain jäisiä ja märkiä ja liukkaita, pari päivää ja keli on aivan erilainen.
Kurjaahan nuo jalkaongelmat kun estävät kunnolla ajamisen, toivotaan että paranee nopeasti.
Täällä 2000km täyteen eilen nopeammin kuin koskaan aiemmin vuoden alusta. helmikuun lopussa parhaat omat kilometrit on vuodelta 2010, silloin 2795,376km. Nyt olisi kai tavoite 3000km helmikuun loppuun mennessä, helpottaa kun lääkäri vähän yllättäen kirjoitti kädestä vielä helmikuun sairaslomaa.
Premnas kirjoitti:Mulla taitaa kohta käydä köpelösti koko kisan kanssa, taitaa tulla vähiten kilsoja koko kisahistorian aikana. Nyt olisi hyvät trikekelit täällä (tai ainakin eilen mietin kun katselin peilijäistä pihaa). Jalka ei vaan kestä, pahemmaksi menee rasituksessa. Luonnollisesti tunnutaan vaan odottavan jotain ihmettä, jota ei tosin ole näkynyt useampaan kuukauteen. Mä haluan ajamaan, kunnolla!
Tämä pitää saada kuntoon. Eihän siitä tule mitään, että hauskuudesta luovutaan paranemisen odottamisen takia. Nojapyöräily on laji, joka on helppo muokata niin, että mikä vain ortopedinen vaiva vain paranee.
Katsoin tuolta, millainen vika oli kyseessä. Jalkapöydän jänteet ovat siis revähtäneet. On selvää, että tuollainen vika ei siedä pitkiä aikoja päkiällä polkemista ennen kuin paraneminen on päässyt kunnolla alkuun. Nyt tarvitaan tuplaklossiset ajokengät ja kampien siirto pari senttiä lähemmäs. Jos ei tuplaklossit hotsita, voi tehdä Terpan mallin mukaan terapiakengät.
Jalkaterälle tekee vain terää, kun se on mukana polkemistyössä, mutta koko voima ei saa mennä jalkaterän kautta. SIksi klossi pitää saada lähemmäs kantapäätä. Tässä Vilijamin kuuluisa kuva, josta voi ottaa mallia terapiakenkien rakentamiseen.
Nämä jalan keskikohdalle sijoitetut klossit ovat muutenkin hyvät nojapyöräilijöille, mutta varsinkin, jos jalkaterässä tai pohkeessa on vammoja.
"Kengät ja klossit" ketjun lopussa on Terpan selostus keskiklossien rakentamisesta "turvallisuuskenkiin" .
Kun poljin on kuvan mukaisessa paikassa, ei jalkapöydän luut ja jänteet rasitu, mutta niiden verenkierto paranee ja paraneminen nopeutuu.
^ Sen verran täytyy korjata ettei vamma ole jänteiden revähdys vaan lisfrancin nivelsidevamma, jonka alkuhoito olis pitänyt olla myös näinkin lievässä tapauksessa 2kk kipsi, mutta jäi hoitamatta ajoissa eikä asia tunnu etenevän vieläkään. Ortopedin kanta on jäykkäpohjaiset kengät ja tukipohjalliset, mutta itelle jäi kysymysmerkiksi että saako sille normaalisti varata painoa, vaikka jos se olis heti hoidettu niin ei. Jossei auta, on leikkaus edessä.
Samaa mieltä oon muuten että pitäs saada kuntoon nyt. Tää on jatkuvaa tasapainoilua siitä et voiko pyöräillä ja mites töihin paluu.
Pitää tutustua noiden terapiakenkien askarteluun. Jostain tarttis vaan ensin hommata ne, mutta hyvä ajatus.
Premnas kirjoitti:Pitää tutustua noiden terapiakenkien askarteluun. Jostain tarttis vaan ensin hommata ne, mutta hyvä ajatus.
Suosittelen. Mulla tahtoo joka toinen vuosi taittua nilkka alle huonommassa jalassa. Venähtäneillä nivelsiteillä voin pyöräillä suht kivuttomasti nuilla keskellä kenkää klosseilla, vaikka kävely tuottaa kipua.
Vaiva on tuon punaisen viivan osoittamassa kohdassa. Jos poljin on tuon viivan etupuolella, jokainen polkaisu kuormittaa tuota niveltä, jos takapuolella, näin ei (merkittävissä määrin) tapahdu. Siksi on tärkeää saada klossit taaemmaksi.
Premnas kirjoitti:Pitää tutustua noiden terapiakenkien askarteluun. Jostain tarttis vaan ensin hommata ne, mutta hyvä ajatus.
Torissa on pyöräilykenkiä kympistä ylöspäin, sieltä passelin kokoiset ja sitte poraamaan lisää reikiä pohjaan.
https://www.tori.fi/koko_suomi?q=py%F6r ... tc=INT-166
samuel kirjoitti:Premnas kirjoitti:Pitää tutustua noiden terapiakenkien askarteluun. Jostain tarttis vaan ensin hommata ne, mutta hyvä ajatus.
Torissa on pyöräilykenkiä kympistä ylöspäin, sieltä passelin kokoiset ja sitte poraamaan lisää reikiä pohjaan.
https://www.tori.fi/koko_suomi?q=py%F6r ... tc=INT-166
Illalla miettiessäni tätä tajusin että mullahan on yhdet pyöräilykengät jotka voisin tätä tarkoitusta varten "uhrata". Sitten mietin myös että pitäisikö tämä talvikilometrikisaan liittymätön keskustelu siirtää oikeaan ketjuun jatkoksi?
Täällä on nyt toista viikkoa kuivaa kautta pyöräilystä.
Männäviikolla töihin ajaessa mutkassa lähti keula alta.
Sain vetäistyä itseni pystyyn ja jalat maahan että en kaatunut. Palkaksi nopeudesta sain relaksanttikuurin selkäjumiin, sellainen parin kämmenen kokoinen alue oikean öuolen pitkissä selkälihaksissa.
Nojakuntopyörää pyöritellessä...