Nojapyöräfoorumi

Luulen ettei suurin nojakistin voimantuoton huonommuuteen vaikuttava tekijä ole "koholla olevista jaloista johtuva alhaisempi hydrostaattinen (diastole) paine verisuonistossa". Uskon että enemmän vaikuttaa se että nojakisti istuu perseensä päällä estäen pakaralihaksia toimimasta kunnolla. Pystypyöräiljän satulahan hiertää kannikoitten välissä, eikä kenties siksi lamauta polkemista.

Nääs, kun tuossa talvella tuli poljettua konttorituoli-tyylistä recumbent-kuntopyörää niin huomasin että nostamalla perse ihan vähän irti penkistä
kevenee polkeminen huisisti. Toinen kokemus on vuosien takaa, kun rakensin pystäriini nokattoman satulan . Tuntui että voimat ovat jaloista tyystin kadonneet!(ihan kuin nojakistina aloittaessani)
Myös olen keskikaltevalla Nazcalla huomannut takamuksen kohottamisen keventävän pyöritystä.

Mitä kaltevampi on penkki, sitä paremmin pakara toimii, luulen, koska
matalan fujinini kulku verrattuna pystympään Nazcaan on niin ylivertaisen keveää, ettei se voi selittyä pelkästään painoerolla, kapeammilla renkailla ym.
vaan mukana on myös tämä teoria perseestä.

(pari hienoa sanaa tekstissä on vipattu toisaalta tältä palstalta)

varmasti oma vaikutuksensa asiaan...

tuolaisen tutkiminen voisi olla aika mielenkiintoinen, muuttujat pitäisi eliminoida...

Minusta se ero on hyvinkin helposti selitettävissä renkailla ja ilmanvastuksella. Pelkästään kumien vaihtaminen 3,5bar 47mm renkaista 6bar 35mm renkaisinn nosti LowLWB:n nopeutta 10%.
Itse saan pystymmässä asennossa enempi voimaa polkemiseen kuin makaavassa asennossa, jos polkimien korkeus on suhteutettu oikein nojakulmaan, eli "lonkkakulma" on n.130astetta.

Jukka

Noh, kunhan kokeilette oikein ajatuksen kanssa keventää takamustanne, luulen että huomaatte eron.

Tämän hydr.st.paineen vaikutuksen vahvistamista taikka poissulkemista eikö olisi helppo kokeilla kuntosalilaitteilla, vaakatason ja ylöspäin punnerrettavien jalkaprässilaittteiden avulla?

Api kirjoitti:

Tämän hydr.st.paineen vaikutuksen vahvistamista taikka poissulkemista eikö olisi helppo kokeilla kuntosalilaitteilla, vaakatason ja ylöspäin punnerrettavien jalkaprässilaittteiden avulla?

Ei taida olla tuossa hommassa paljon vaikutusta jos selkä on tuettu, nuissa painoissa mitä punnerretään prässissä ei ukon paino perseen päällä enään vaikuta.

mutta tuollaisessa kevyessä sujuvassa pyörityksessä uskoisin sen vaikutuksen olevan isompi, tuo pitäisi testata tuollaisessa kuntosali pyörä vehkeellä jossa ilman vastukset ja renkaat on pois yhtälössä..

Tässä jalkaprässikokeessa tutkittaisiin pelkästään tätä jo "lopulliseksi totuudeksi muuttuneen teorian" hydr.st.paineen vaikutusta, ei sitä muuttuuko voimantuotto jos pakaralihas on puristuksessa.

Vaan toivottovasti kukaan kilpapyörätallin päällikkö ei ota näitä juttuja vakavasti ja lähde kaventamaan ajajiensa satuloita tuuman levyisiksi.

Api kirjoitti:

Vaan toivottovasti kukaan kilpapyörätallin päällikkö ei ota näitä juttuja vakavasti ja lähde kaventamaan ajajiensa satuloita tuuman levyisiksi.

Eipä ne kilpapystärien satulat noin leveitä ole alunalkaenkaan.

Kyllä tuo varmaan vaikuttaa. Ja kun nojakki on tullut tutuksi, ylämäet tuleekin yleensä ajettua perse irti penkistä. Pitää vain olla sen verran sopiva penkki että hartiat pysyy tukevasti kiinni, että tasapainottelu ei mene vaikeaksi.

Tästä on kyllä keskusteltu ennenkin ketjussa "Jalkajousi-idis" Lähinnä tähän liittyvä asia on sivulla 2 ja 3. http://lowride.info/phpBB3/viewtopic.ph ... I&start=30
Jori

Teemu Kalvas kirjoitti:

Kyllä tuo varmaan vaikuttaa. Ja kun nojakki on tullut tutuksi, ylämäet tuleekin yleensä ajettua perse irti penkistä. Pitää vain olla sen verran sopiva penkki että hartiat pysyy tukevasti kiinni, että tasapainottelu ei mene vaikeaksi.

Juu, toki tuo vaikuttaa pystypyöräilijän ja nojapyöräilijän välisiin eroihin. Mutta jos verrataan makaavan ja pystymmän istuma-asennon eroja niin molemmissa pitäisi omaksua sama poljenta tapa ja tehdä vertailua sitten.

Jukka

Kyllä tämä "teoria perseestä" on ihan totta, joskin lihasten puristumalla istujan alla ei ole suurtakaan merkitystä suoraan. Takapuolen nostaminen mahdollistaa vartalon lihasten hyödyntämisen jalkojen liikelaajuuden pienenemisenä. Jalkojen kuormitus siis suhteellisesti vähenee, mutta kokonaiskuormitus kasvaa vartalon suurten lihasryhmien osallistuessa tehon tuotantoon.

Hitto, pystyisikös tällä ohjelmalla linkittämään yksittäiseen viestiin?
No lainaan sitten itseäni vuosien takaa, kun en osaa linkittää:

Mietitäänpäs järjestelmällisesti mistä tässä eri lihasryhmien käyttämisessä polkemiseen on kysymys.

Nojapyöräilijä selviää minimimäärällä lihaksia, kun käyttää pelkkiä jalkoja ja tukee lantionsa jäykästi penkkiin. Lantio ei siis liiku ja koko polkemisliikkeen laajuus toteutuu polvinivelen ja nilkan liikkeiden avulla. Tämä on se tapa, jolla sunnuntainojailija ajelee. En puutu tässä siihen käytetäänkö lukkopolkimia vai ei, koska se on tämän tukireaktion kannalta laadullisesti riippumaton tekijä.

Toisessa tavassa nojapyöräilijä tukee polkemisvoimansa lapaluihin ja hartioihin, jolloin on mahdollista lantion liikkeellä siirtää osa liikelaajuudesta pois polvien ja nilkan äärikulmista. Jalkojen liikelaajuus pienenee ja osa tehon tuotosta siirtyy lantion ja selän asentolihasten kontolle. Tehon tuottamiseen käytetty lihasmassa kasvaa suuremmaksi ja vastaa paremmin kävellessä tai juostessa käytettäviä lihaksia.

Koska polkimen ja penkin välillä vaikuttaa joka tapauksessa polkemisvoima, (Lukkopolkimilla osin suoraan polkimien välillä) energian tuoton jakauma riippuu liikkeen määrästä. (työ on voima kertaa matka, teho: työ per aika)
Tehon tuoton siirtyminen lantiota ylemmäs edellyttää siis, että polkemisliikkeen aikana lantio liikkuu. Jos lantio ei liiku, ei sen yläpuolisten lihasten käytöllä ole merkitystä tehon tuottoon. Pulssin nousuun kyllä senkin edestä.

Tämä lantion liikkumaan päästävä polkemistekniikka muistuttaa rinkka selässä kiipeämistä, tai suolla tarpomista. Kiinteällä lantiolla polkeminen taas vertautuu raskaan painovyön kanssa kävelyyn tai kuntosalin jalkaprässiin.

Tällä sivulla on monasti mainittu, ettei nojapyöräilijä pystyisi käyttämään painovoimaa apuna polkemisessa. Tämä ei pidä paikkaansa. Painovoimaa käytetään (myös pystypyöräilijät) varastoimaan ja siirtämään jalkojen energiaa edullisista nivelkulmista epäedullisiin. Keventämällä takapuolen painoa istuimella nojakisti voi siirtää osan etureisien kuormituksesta takareisille ja pakaroille, jotka ovat ne parhaiten ihmisen liikuttamiseen sopeutuneet lihakset. Tämä edellyttää tietenkin joko lukkopolkimien käyttöä tai nilkkojen ojentamista ja sitä, että pyöräilijä tukee painonsa ylemmäs selkään ja lantio liikkuu ylös alas.

Pienikin liike lantiossa kertautuu jaloille vipusuhteiden takia vähintään kolminkertaiseksi. Riippuen tukipisteen korkeudesta yläselän puolella. Eikä sen takapuolen tarvitse ilmaan nousta. Pakaralihaksessa on senttitolkulla liikevaraa ennen kuin kokonaan irtoaa. Riippuen tietysti ainakin vararavinnon määrästä ja jakaumasta kehossa.
Tässäkin täytyy taas muistuttaa, että kyse on varsin pienistä liikkeistä, eikä näiden kahden polkemistekniikan välillä ole selvää rajaa, vaan nojapolkeminen on aina jonkinasteinen välimuoto.

Jori

Jos joskus saan inspiraation, teen Nazcaani alapäästä lyhyemmän penkin ja saman tien vähän kevyemmän.

Usein tulee ajettua niin että rötköttää penkissä mahdollisimman alhaalla niin että yli puolet pakarasta on ulkopuolella. semmoisessa asennossa vaan eivät sitten penkin muodot vastaa selkää ja polkimet tulevat liian lähelle. Mutta tämäkin auttanee siihen että lantio toimii.

Api kirjoitti:

Jos joskus saan inspiraation, teen Nazcaani alapäästä lyhyemmän penkin ja saman tien vähän kevyemmän.

Usein tulee ajettua niin että rötköttää penkissä mahdollisimman alhaalla niin että yli puolet pakarasta on ulkopuolella. semmoisessa asennossa vaan eivät sitten penkin muodot vastaa selkää ja polkimet tulevat liian lähelle. Mutta tämäkin auttanee siihen että lantio toimii.

Taidanpa tämän keskustelun pohjalta kokeilla sh14:ään penkkiä, jossa alapää muistuttaisi pystypyörän istuinta. Pakarat jäisivat pääosin penkin ulkopuolelle.

Sakari

Olen myös miettinyt tuota että penkki loppuisi johonkin vähän ristiselän alapuolelle, ja pakarat olisivat ilmassa, mutten osaa tehdä mitään noin hankalaa. Penkki pitää toisaalta olla tukikohdista just eikä melkein, tai sillä ei sitten viitsi ajaa.

irakas kirjoitti:

Taidanpa tämän keskustelun pohjalta kokeilla sh14:ään penkkiä, jossa alapää muistuttaisi pystypyörän istuinta. Pakarat jäisivat pääosin penkin ulkopuolelle.

Sakari

Olisko tässä amerikan penkissä idikselle tukea?
http://www.shoprans.com/proddetail.asp?prod=BAST0018