Nojapyöräfoorumi

Teemu Kalvas kirjoitti:

optimistx kirjoitti:

Koska jälkiviisaus on kätevimpiä viisauden lajeja, kyselen, miksi et saattanut vaimoasi raskaaksi?

Ei taida riittää Montosen parin painoeron yhteenkuromiseksi. Lisäksi Lowridessä niitä tämän yrityksen lopputuloksia oli näytillä useampiakin.

Hirveellä hiilaripitoisella dieetilla (de Niro veti wiinereillä sen 30 kiloo - Raivohärkä leffan kuvauksissa) voisi onnistua alle 9 kuukaudessa.

Onko tiedossa pääkaupunkiseudulla suoraa 400 m - 1,000 km kalibrointipätkää matkamittarille?

Kiekon yhden kierroksen pituutta yritin mittailla aluksi teräsmittanauhan vieressä talutellen, mutta yllättävän paljon mittaustulokset heittelivät (kuormittamattomalla pyörällä), useita millejä.
Nurmijärven tienoilla vanhalla Hämeenlinnantiellä on merkitty 6 km matka sadan metrin välein asfalttiin. En tiedä, kuinka tarkasti.
Sen vieressä ajaen tuli vaikutelma, että matkamittarini ilmoittaa 1 km:n pituudeksi noin 995,5 metriä silloin vallinneella painolla, rengaspaineilla, ajotyylillä kuivalla kelillä ja tähtimerkkien asennoilla.
Olisi kiva, jos lähempänä olisi ihan varmasti oikea ja tarkasti tiedetty matka. Pks:n kevyen liikenteen reittiopas harmillisesti ilmoittelee matkat vain 10 m tarkkuudella.

Ehdotan että hankit avustajan. Pistät renkaisiin oikeat paineet ja pyörään varusteet, hyppäät itse pyörän päälle oikeaan ajoasentoon.

Avustaja työntää pyörää vaikkapa kymmenen renkaan kierrosta. Siis sen renkaan jota mittari lukee. Käyttäkää apuna tien reunaviivaa (jos löytyy, tai mittanauhaa suorana) ja renkaan venttiiliä kohdistamisessa. Mitatkaa matka.

Sitten syöttämään mittariin sen toivomassa muodossa. Kymmenellä kierroksella saa desimaalin lisää jotta tarvitava pyöristys voidaan tehdä oikeaan suuntaan.

Kaipaamasi mittapätkä on sitten kiva tarkistusta ja toistoa varten.

Itse sain näin mitattuna mittarin tarkkuuteen jossa 1km testipätkällä heitto on 0-10m.

Nokian ajoista saisi mielenkiintoista dataa satunnaisvaihteluista, noin 10 kuljettajaa on ajanut kalibrointikierroksen molempina päivinä. Onko arvoissa heittoa?

tavasti kirjoitti:

Nokian ajoista saisi mielenkiintoista dataa satunnaisvaihteluista, noin 10 kuljettajaa on ajanut kalibrointikierroksen molempina päivinä. Onko arvoissa heittoa?

Katsoin missä kohdassa mittarin lukema vaihtuu niin korkeintaan 1m oli heittoa eri päivinä. Mulla siis näyttää 10 m tarkkuudella mittari.

Tosiasiassa ja -elämässä matkan mittaamiseen vaikuttaa niin monta tekijää. Millaista vipatusta ohjaava pyörä tekee, tuleeko samaa reittiä ajettua juuri samalla linjalla, matka poikkeaa paluumatkalla menomatkasta jne jne.

Ainoa varma asia on että kun mittari on kalibroitu (vaikkapa ehdottamallani tavalla), mittaavassa renkaassa on samat paineet, mittarin (ja anturin jos on langaton) patterit on kunnossa niin mitatuksi tulee mittapyörän kulkema matka toistettavasti samalla tavalla.

Itse olen laiskasti mutta kuitenkin seurannut minkälaista matkaa T6c mittaa samalle lenkille ja ei siinä pahemmin heittoja ole ollut. Ei näistä ole tarkkuusmittareiksi, paremminkin hyvän vertailuluvun ja nopeuden tuottajiksi.

Hankin myös foot pod:n jolla saan "mitattua" juoksulenkit. Tämä on sitten epätarkkuuden ruumiillistuma. Se mittaa vain jalan iskupulsseja (käsittääkseni) ja pitää kalibroida (manuaalin mukaan) kullekin tavoitevauhdille. Eli mittaustulos lienee eri juokseeko saman matkan lenkki- vai kisavauhtia.
En edes halua ajatella mittaavani metrin tarkkuudella juoksulenkit. Luku on vaan ihan mielenkiinnon vuoksi. Saa vähän vertailukohtaa paljon on tullut harjoiteltua, ajan lisäksi. Kertoo pituudet vähän enemmän myös suorituksen intensiteetistä.

Pyörällä vaan pitäis saada mitattua myös (vasta-) tuulen vaikutus että vertailuluvut olis keskenään merkitseviä. Vähän on tullu kateltua noita pitot-putkia ja piezo-paineantureita... sopiva Arduino-projekti siis ja parhaillaan sillä mittaisi siis maanopeuden, vähentäisi sen ilman nopeudesta (=ilmanopeus) ja samalla mittaisi myös korkeuden vaihtelut. Vielä kun tuon saisi keräämään ANT-antureilla nopeuden ja kadenssin (sekä sykkeen) niin avot...

Nimittäin jos testailee vertailupätkällä tai alamäessä aerodynamiikan parannuksia pieni ero tuuliolosuhteissa pilaa mittaustuloksen todella helposti.

Noh menihän jaarritteluksi... kaikkea sitä ehtii pohtimaan kun vähemmän flunssaisena tulee lenkillä käytyä...

Noista ilmanopeuden mittaamisista. Kun ei nyt mennä ihan lentonopeuksia, niin olisiko putkeen sijoitettu kuumalanka-anturi sopiva ilmanopeuden mittaamiseen. Perustuu sähköllä lämmitetyn langan jäähtymiseen tuulessa. Urheilukentällä mittaavat etusuoran tuulen pituushypyn ja pikajuoksun ennätyskelpoisuutta varten putkeen sjoitetulla ropelilla, Vähän kuin hiustenkuivaajalla. Entäpä prosessori- tai näytönohjaimen aksiaalituuletin pahviputkeen ja taajuus mittaukseen.
Ehkä kaikkein yksinkertaisinta olisi mitata ropelin nopeutta fillarin nopeusmittarilla. Pieni magneetti, tai oikeastaan kaksi tasapainottamaan toisiaan, kiinnitetään liimaamalla ropeliin ja kalibroidaan ajelemalla tyynessä säässä tarkasti samaa nopeutta edestakaisin.

jori kirjoitti:

Noista ilmanopeuden mittaamisista. Kun ei nyt mennä ihan lentonopeuksia, niin olisiko putkeen sijoitettu kuumalanka-anturi sopiva ilmanopeuden mittaamiseen. Perustuu sähköllä lämmitetyn langan jäähtymiseen tuulessa. Urheilukentällä mittaavat etusuoran tuulen pituushypyn ja pikajuoksun ennätyskelpoisuutta varten putkeen sjoitetulla ropelilla, Vähän kuin hiustenkuivaajalla. Entäpä prosessori- tai näytönohjaimen aksiaalituuletin pahviputkeen ja taajuus mittaukseen.
Ehkä kaikkein yksinkertaisinta olisi mitata ropelin nopeutta fillarin nopeusmittarilla. Pieni magneetti, tai oikeastaan kaksi tasapainottamaan toisiaan, kiinnitetään liimaamalla ropeliin ja kalibroidaan ajelemalla tyynessä säässä tarkasti samaa nopeutta edestakaisin.

Nykyiset puiolijohde paineanturit on käsittäkseni jo aika herkkiä. Mutta kuumalanka ei ole hullumpi idea... varsinkin Wheatstonen sillassa jolla ulkolämpötila suljetaan pois. Huono puoli on puolijohdetta suurempi virrankulutus.

Jotakin valmista vois löytyä kans mutta värkin pitäis toimia 10-130 km/h alueella. Jotta katettujenkin ilmanopeuksia pääsee mittailemaan, tai muidenkin oikeissa alamäissä.

Tuo tuulettimen ilmavirrassa pyöriminen on myös hyvä idea... Se vaan pitää kalbroida. Pulssien lasku ajan suhteen on paljon helpompaa kuin AD-muunnokset. Ellei puolijohde paineanturit ole digitaalisissa väylissä jollaisia myöskin olettaisin löytyvän kun on noita sääasemia.

sauri kirjoitti: ↑01 Elo 2010, 17:28

Eikö olisi helpompaa vaan mitata renkaan koko?

Nopein tapa on laittaa pyörä venttiili alaspäin, merkitä kohta maahan, työntää pyörää eteenpäin että pyörä pyörähtää yhden kieroksen ja mitata matka aiemmin laitetusta merkistä.

Aavistuksen vanha aihe, mutta nostellaan sitli. Tein juuri noin ja sain mitaksi 2008 mm (Gekko 26, kumi 40-559). Syötin Sigmaan (800) ko. lukeman ja polkaisin aamulla töihin. Näytti ihan höpöjä. Reilun 7 kilsan matkaa väitti kymmeneksi kilometriksi.

Ideoita? Voiko huono patteri tehdä noin? Kellon aika oli nimittäin eilen useamman tunnin pielessä...

Tarkista mihin kohtaan anturia , magneetti kohtaa. Itsellä ainaskin jos näyttää väärin , olen huomannut tälläisen virheen.

Nyt hävettää .

Menin käymään asiakastapaamisessa. Matkalla polkiessa mietin asioita. Kattelin, kun mittari tuli eilen asennettua; ihan hyvin siitä saa selvää polkiessakin. Mietin, että aikamoinen askartelu oli siinä anturin telineessä, kun turasin sen tohon vasempaan etupyörään.

Etupyörään .

Arvot mittariin syötettu 40-559 takapyörän mukaan, ei se ihme ole, että näyttää väärin .

Onneksi selvisi tämä näin helposti .