Nojapyöräfoorumi

Itsellänin on joku vanha halpis kiinalainen langallinen digitaalinopeusmittari, joka on ollut 2 aikaisemmassa pystypyörässä. Nyt kaivoin siihen uuden patterin ja siirsin sen SH8 eturenkaaseen mittamaan matkaa. Kalibrointi siinä tapahtuu antamalla pyörän ympärysmitta senttimetreinä. Laskin että 20" rengas olisi 159cm. 20" x 2,54cm x pi = 159cm Kuitenkin vertasin mittaria ja Google kartan mukaan kilometrejä. Mittari näytti 18,5km ja Googlen kartta reittinä 17,3km. Laskeskelin tästä uudelleen Excel ja tavoitteen haulla, että 20" renkaalle pitää antaa pituudeksi 148cm, jotta näyttäisi Google reitityksen mukaan lähelle samaa tulosta. Nyt uudelleen kalibroinnin ja lyhemmän 9,5 km testilenkin perusteella Google ja mittari vastaisivat toisiaan.

Onkos muilla vastaavia mittauksia.

Eikö olisi helpompaa vaan mitata renkaan koko?

Nopein tapa on laittaa pyörä venttiili alaspäin, merkitä kohta maahan, työntää pyörää eteenpäin että pyörä pyörähtää yhden kieroksen ja mitata matka aiemmin laitetusta merkistä.

Menetelmä riippuu halutusta mittatarkkuudesta. Joihinkin halpiksiin ei voi muuta laittaakaan, kuin pelkän tuumalukeman, joka sellaisenaan tekee mittarista pahimmillaan pelkän suuntaa-antavan.

Toisiin voi kalibrointiluvun antaa useamman numeron tarkkuudella.

20" renkaalla ilmanpaineet, kuormitukset ja kulumat vaikuttavat suhteellisen paljon renkaan ajossa 'käyttämään' säteeseen ja kehän pituuteen. Jos renkan ympärysmitta mitataan ilman kuormitusta, tulos on hiukan pidempi kuin ajossa ilmenevä.

Tarkimman tuloksen saa, kun ajaa oikeasti jonkun tunnetun matkan ja rukkaa kalibrointilukua niin että mittari näyttää oikein.

Itse olen kalibroinut mainittuja halpiksia tienvarressa olevalla "virallisella" 1km:n mittasuoralla. Kummatkin päät on merkitty kahdella rautaputkella, niin että parallaksikin tulee eliminoitua. Noin olen antanut itseni ymmärtää, riedä sitten...

Jossain olen nähnyt myös 400m:n suoria.

Tuollakin menetelmällä mittarin saa kalibroitua pelkästään silloiselle kuormalle, ilmanpaineelle ja renkaan kulutuspinnan paksuudelle. Jos tekijät vaihtuvat, lukemat pärkyvät hiukan suuntaan tai toiseen. Voivat silti olla täysin riittäviä.

Olen joskus havainnut, että noiden mittarien anturit eivät aina ehdi rekisteröidä kaikkia magneetin ohituksia. Varsinkin, jos anturiväli ei ole erittäin pieni. Oire ilmenee niin, että pienemmillä nopeuksilla kaikki toimii, mutta suuremmilla mittari alkaa seota ja lopettaa jossain vaiheessa laskennan kokonaan.

Syy on se, että anturin reed-rele (pieni magneettinen kosketin) ei ehdi sulkeutua liian nopeassa ohituksessa. Vikaa voi koittaa korjata välystä pienentämällä tai siirtämällä anturia lähemmäs keskustaa, jolloin relekosketin on pidemmän aikaa pyörähdyksestä magneetin vaikutuspiirissä.

Mietiskelimme tuota LowRidessä kun ajelimme kaksistaan Viirretin Jukan kanssa. Mittariin saa renkaan ympärysmitan millin tarkkuudella. Mittarin ja GPS:n antaman matkan ja nopeuden ero näytti olevan parin-kolmen prosentin luokkaa. Tästä mietintä meni sitten siihen, pitääkö mittarin anturi laittaa ei-kääntyvään renkaaseen. Kääntyvä rengashan tekee vähän enemmän matkaa kun sitä käytetään pyörän tasapainottamiseen. Siinä toisessa renkaassa mittari mittaisi ehkä tarkemmin rungon kulkemaa matkaa.

Lopputulos taisi meilläkin olla, että riippuu haluttavasta mittaustarkkuudesta. Itselleni riittää että vuoden kilometrit ovat uskottavalla tarkkuudella oikein. Tietysti tästäkin saa taidetta ottamalla sen oikein tosissaan.

(Kuinka paljon virhettä tulee lähdön ja pysähtymisen kohdalta, kun ei ole ihan varmaa että magneetti ottaa juuri silloin?)

Pystypyöräilykaveri käyttää magneettimittarin ja gpsn antaman matkan joutumista yli jonkun n% verran (luvunkin se osaa sanoa vaan minä en muista) tai enemmän epäsynkkaan merkkinä siitä että renkaaseen pitää lisätä ilmaa.

Sen mittainsinööriyden kyllä huomaa monesta muustakin asiasta, tuo ei ole ainoa.

Matka kartalla esim. google.maps.com:issa mitattuna lienee aina vaakasuora vatupassimatka. Jos ajaa jyrkän mäen ylös ja toista puolta alas, niin matka on pidempi kuin tunnelia pitkin.
Mitataanko etupyörän kiemurtelemaa matkaa, takapyörän oikomaa matkaa, vai jotain muuta, on kai sopimuskysymys. Esim. painopiste kulkee kallistuksen takia lyhemmän matkan kaarteessa kuin kulkineen alaosa. Ei liene yleistä "oikeaa" matkaa. Kilparadallakin kilpailijat ovat ajaneet eri matkat. Koska nopeus on matka / aika , niin hetkellinen (esim. painopisteen) nopeus voi siksi olla eri kahdella pyöräilijällä, vaikka luulisi samaksi.

Ajan mittaaminen polkupyöränopeuksilla lienee aika yksikäsitteistä, ellei suhteellisuusteorian Lorentzin kaavoja sovelleta (tosi nörtti tietysti ottaa huomioon aikadilataation, havaitsijan liiketilan pyörän suhteen ja näiden vaikutuksen mitattuun nopeuteen).

Niin, johonkin tuollaiseen tulokseen mekin tulimme. Edelleen, ei kannata parantaa mittaustarkkuutta enempää kuin tulosten käyttötarve pakottaa. Näillä tarkkuuksilla viime syksynä käyttöön saatuun trikeeni tulee tänään 1500 km.

Hyvää matkaa!a

psa kirjoitti:

Laskin että 20" rengas olisi 159cm. 20" x 2,54cm x pi = 159cm Kuitenkin vertasin mittaria ja Google kartan mukaan kilometrejä. Mittari näytti 18,5km ja Googlen kartta reittinä 17,3km. Laskeskelin tästä uudelleen Excel ja tavoitteen haulla, että 20" renkaalle pitää antaa pituudeksi 148cm, jotta näyttäisi Google reitityksen mukaan lähelle samaa tulosta.

Tässäkin homma menee metsään heti alkumetreillä kun yrität jotakin järkevää saada aikaiseksi tuolla tuumamitoituksella.
20" kumin ulkohalkaisija ei ole 20" kuin yhdellä kumivahvuudella. 406 vanteella pitää olla 2" kumi ja 451 vanteella 1" kumi jotta ulkohalkaisija on 20". Oletettavasti sinulla on siis 406 vanne, mutta ohuempi kuin 2" kumi?

Jukka

Ainakin sigman halvoissakin mittareissa kalibrointi, eli kehäpituuden syöttäminen tehdään milleissä. Luulisi tarkkuuden riittävän

Sitten tietysti kiistellään siitä, mikä on riittävän tarkka menetelmä kehäpituuden mittaamiseksi.

Viimeksi, kun minulla oli nopeusmittari pyörässäni, mittasin renkaan ympärysmitan seuraavasti: Aasetin rullamitan maahan. Merkitsin renkaaseen kuulakärkikynällä merkin tasametrin kohdalle ja työnsin vaimolla lastattua pyörää rullamitan viertä pitkin yhden etupyörän kierroksen, kunnes renkaassa oleva merkki kosketti mitan reunaan. Minusta tuo oli varsin helppo tapa mitata kehä. Lukematarkkuus on tällä menetelmällä helposti millin, enintään kaksi, joten promillen tarkkuuteen pääsee tälläkin. Tietenkin virhettä tuli vaimon pienemmän painon vuoksi jonkun verran, mutta en viitsinyt tämän takia vaihtaa painavampaan vaimoonkaan, vaan pumppasin itselleni enemmän ilmaa renkaaseen.

Lopulta tämä sama mittari meni autoon, johon tein samanlaisen kalibroinnin. Kerrankin oli autossa tarkka nopeus- ja matkamittari.

Jori

jori kirjoitti:

Lopulta tämä sama mittari meni autoon, johon tein samanlaisen kalibroinnin. Kerrankin oli autossa tarkka nopeus- ja matkamittari.

Vanhana ST-kartturina (muinoinen autourheilulaji) lisäisin, että nykyisenä vyörengasaikana tuo pitää verraten hyvin paikkansa. Mitä nyt renkaat kuluvat.

Aiemmin, kun autoissa oli ristikudosrenkaat, hitaalla ja nopealla ajolla oli vaikutusta mittarin tarkkuuteen. Nopeassa ajossa ristikudosrengas pullistui hiukan suhteessa hitaasti vuöryvään.

Polkupyörätapauksessa tuolla ei taida olla merkitystä? Aiemmin esittämäni mittakilometrin käyttö tosin ottaa huomioon tuotakin vaihtelua.

jori kirjoitti:

Lopulta tämä sama mittari meni autoon, johon tein samanlaisen kalibroinnin. Kerrankin oli autossa tarkka nopeus- ja matkamittari.

Joka näytti mutkissa ja kaarteissa väärin? Vai pistitkö anturin kardaaniakselille

Jukka

jviirret kirjoitti:

jori kirjoitti:

Lopulta tämä sama mittari meni autoon, johon tein samanlaisen kalibroinnin. Kerrankin oli autossa tarkka nopeus- ja matkamittari.

Joka näytti mutkissa ja kaarteissa väärin? Vai pistitkö anturin kardaaniakselille

Auto oli Lite Ace, jossa istutaan vasemman etupyörän päällä. Mittari oli kiinnitetty juuri siihen ja mittari näytti siis täsmälleen kuskin nopeuden ja kulkeman matkan.

Jori

jori kirjoitti:

...
Tietenkin virhettä tuli vaimon pienemmän painon vuoksi jonkun verran, mutta en viitsinyt tämän takia vaihtaa painavampaan vaimoonkaan, vaan pumppasin itselleni enemmän ilmaa renkaaseen.

Jori

. Koska jälkiviisaus on kätevimpiä viisauden lajeja, kyselen, miksi et saattanut vaimoasi raskaaksi? Massun kohdalle jotain miehekästä, joka tekee hänestä samanpainoisen kuin sinä? Reppu syliin ja siihen kiviä?

optimistx kirjoitti:

Koska jälkiviisaus on kätevimpiä viisauden lajeja, kyselen, miksi et saattanut vaimoasi raskaaksi?

Ei taida riittää Montosen parin painoeron yhteenkuromiseksi. Lisäksi Lowridessä niitä tämän yrityksen lopputuloksia oli näytillä useampiakin.