Nojapyöräfoorumi

Uusi ketju tuhannennen foorumiviestini kunniaksi

Täällä on jo tehty useammista materiaaleista ja usein eri rakentein pyöriä, kuten puusta, vanerin ja metallin yhdistelmästä jne. pyöriä. Mitä jos kerättäisiin ideoita sekä eri materiaalien ja rakenteiden etuja ja haittoja yhteen? Idea tuli tästä PVC putkista tehdystä Pythonista:
http://www.youtube.com/watch?v=oUHLLPr3Ols

Ristiinpostitin kysymyksiä PVC putkista kyseiseen videoon nojapyörät Youtubessa ketjuun, mutta keksin lisäkysymyksiä heti sen verran, että, onko neliöputkena, soikiona tai jonain muuna kuin pyöreänä saatavilla PVCtä? Specialized Shiv TT pyörässä on emäputki aerodynaaminen litistetty putki. Sikäli jokin muovailtava materiaali aeromman pyörän tekemiseksi voisi olla kätsyä. Streamereita ja koteloita on porukka tehnyt uunin avulla läpinäkyvistä muoveista, joten en tiedä, mitä vaatisi rungon teko kustomoiduksi muotoilluilla osilla, kun lämpökäsittely on mahdollista muoville ohuissakin levyissä.

Näin myös videon bambupyörästä, jonka materiaalista tuli tuotantoa varten yhdenmukaisempi sahaamalla 8 kulmioksi bambua ja vahvistamalla rakenne sisältä hilikuidulla. Käytössä samat kysymykset, jotka heräsivät PVC putken suhteen pätevät bambuunkin. Onko muita onttoja puita tai muita materiaaleja, joita voisi realistisesti käyttää pyörän rakennuksessa ja mitä niiden edut sekä haitat ovat bambuun ja keinomateriaaleihin nähden? Rakennukselliset, suunnitelu- ja kestävyysnäkökulmat. Ekologisuus on vähän niin ja näin. Tosin tekeväthän Kiinassa jo talojen runkoja 3D printtauksena jätteitä ja betonia yhdistämällä. Saa olla aika ihme materiaalia, joka tekee betonista tarpeeksi kevyttä ja kestävää pyörän tekoon, jos täytteeksi laittaa, joten peruskaatopaikkajäte ei vielä tekisi ekologiseksi tai käteväksi ajaa

Tässä kysymyksiä, mitä heräsi heti PVC pyörän näkemisen jälkeen ja jotka kirjailin videokeskusteluun:
Töttöröö! Tötteröö? Tuubii. Nyt on jollain ropelihattu pyörähtänyt niin kovaa, että pipo on kiertynyt ja todennäköisesti hirttänyt kiinni pään ympärille. Siis taattua p testimateriaalia, onko sinulla tunne, että vanne kiristää päätä?

Minä kun mietin, että hetkinen, eikös nurkissa pyörivä PVC putki voisi toimia alustana ja runkona hiili- tai lasikuidulle ja siten olla helposti käsiteltävä materiaali muotoilun kannalta, niin sitten tuli melkein heti perään etsimättä vastaan linkki PWn linkkaaman Pythonvideon suosituksina muutaman hypyn kautta PVC plus jesaripyörävideo. No voi herrajee, mitäihmettähäh!? Mitenköhän äkäiseen tuollainen hajoaa? Kestääkö paikallaankaan painavan kuskin päälle istumista, saatika ajamista? Kovista vauhdeista ja Suomen töyssyistä puhumattakaan.

Mutta asiaan, onko ideaa, miten PVC putkea voisi taivuttaa, vai onko pakko mennä sahatuilla viistoilla kulmilla, kun siitä tulee työläämpää?

Miten käy putken kestävyydelle lämmittäessä ja minkälaisista lämmöistä puhutaan minkälaisilla seinämävahvuuiksilla, jotta saisi muotoiltua ja pysymään muodossa? Huolettaa paksuissa seinämissä pinnan sulaminen tai syttyminen, jos lämmöllä on käsiteltävä.

Jos mekaanista väkivaltaa käyttää, mikä on lommahtamisriski ja muisti-ilmiön vaikutus?

Miten PVC putket kestävät suhteessa teräkseen, eli miten pitää mitoittaa? Jos laittaa hiilaria päälle vaikka vain varuiksi yhden kerroksen tai pari, minkälaista putkea pitäisi käyttää kestäväksi tekemisessä? Noin harvoja kerroksia ajattelin lähinnä kustannus- ja valmistuksen nopeussyistä.

Tutkimatta asiaa, keveyden vaikutuksesta en osaa sanoa mitään, kun ei ole käsitystä, mutta eikö hiilari ole kevyempää yhtä kestävänä kuin PVC?

Olisi noissa PVC putkissa se puoli, etteivät ruostu sateessa On niin iäkäs putki minulla, ettei mitään hajua enää, mitä maksoi. Mikähän on paino teräkseen verrattuna kestävällä pelkällä putkella ilman vahvistusta vs ohuen hiilarikuoren kanssa ja missä hintaluokissa PVC liikkuu teräkseen verrattuna noissa kokoluokissa?

Luulisi PVC putken olevan yleistä ja siten helposti saatavilla, tosin monessako koossa?

Jos on paljon ylimäärästä putkee ja teippii nurkissa, sais ne helposti hukutettua tuommoseen rojektiin;)
Varmaan kaikenlaisista materiaaleista voi nojakin tehdä - betonistakin. Jos PVC-putkia viel pinnottaa kuidulla, luulen painon nousevan. Kevyemmän ja kestävämmän rakenteen luulis saavan, kuidulla ja foamisisuksella - muodonkin voi ite valita.
Tuliko tästä turhan negatiivinen tyrmäys PVC-teippi ratkasulle?

Epätavalliset rakennemateriaalit ja rakenteet ovat mahdollisia, mutta jokainen materiaali vaatii aivan omanlaisensa rakenteen, eikä muotoja ja rakenteita ole mahdollista kopioida toisen materiaalin rakenteesta ja mitoituksesta. Erinomainen esimerkki tästä on Itera polkupyörä, joka tehtiin ajattelematta lainkaan muovin lähes sadasosaan putoavaa jäykkyyttä teräkseen verrattuna.
https://kappaleita.wordpress.com/2012/0 ... knologiaa/

Muovista saa kyllä aikaan pyörän, mutta sen rakenteet riittävän jäykkyyden aikaansaamiseksi tulevat olemaan aivan toisenlaiset, sillä jäykkyyden aikaan saamiseksi täytyy rakenteen ulkodimensioita kasvattaa rajusti saman sinämävahvuuden putki pitää muovisena saman taivutusjäykkyyden aikaansaamiseksi olla yli nelinkertainen (kuutiojuuri 210/3).
Aiheesta lisää nojakki wikissä artikkelissa: "Mikä runkoa turvottaa"

Veikkaisin, että Itera-pyörän katastroofiin vaikutti suurelta osalta pyörän surkea muotoilu, ja on merkillistä, etteivät insinöörit osanneet laskea esim. etuhaarukan kestävyyttä.

80-luvun alussa elettiin retkipyöräbuumia. Kuopiossakin huomioitiin Itera-pyörän ennakkomainonta, jota pyöräliikekin taisi lisätä. Pyörän tultua sitten markkinoille kysyimme liikkeen myyjältä torikahvipöydässä miksei pyörää ole liikkeessä saatavana. Vastasi, että kyllä heille tuli esittelypyörä, jota hän kokeili. Mutta kun ajotuntuma oli niin onneton kuin käärmeellä olisi ajanut, he peruivat ennakkotilauksen kokonaan. En päässyt itse kokeilemaan, vaikka olin kovin kiinnostunut.

irakas kirjoitti:

Veikkaisin, että Itera-pyörän katastroofiin vaikutti suurelta osalta pyörän surkea muotoilu, ja on merkillistä, etteivät insinöörit osanneet laskea esim. etuhaarukan kestävyyttä.

Eiks toi nyt ole aikalailla aikansa tuotteiden näköinen. Mikäs tässä nyt erityisen surkeeta on? Ihan eri juttu on siis arvioida nykyusen designin rinnalla - tuon ajan hommelit vaikuttaa aika heikoilra niin ylipäänsä. Mutta siis - suhteessa ajankuvaan.

irakas kirjoitti:

Veikkaisin, että Itera-pyörän katastroofiin vaikutti suurelta osalta pyörän surkea muotoilu, ja on merkillistä, etteivät insinöörit osanneet laskea esim. etuhaarukan kestävyyttä.

Muotoilun saneli tässä tapauksessa valmistusmenetelmä, joksi haluttiin valita tuohon aikaan muodikas ruiskuvalu. Tämä asettaa isoja rajoitteita muodoille, sillä ruiskuvalumuotit ovat pirun kalliita, jos ovat vähänkään monimutkaisempia.

Kestävyys ei ole ollut tuon pyörän ongelma. Ne ovat ehjiä vielä lähes kaikki. Ongelma oli jäykkyyden puute, joka siis vaikuttaa ajotuntumaan. Insinöörejä on kovin monenlaisia ja rakenteiden lujuuksia on osataan kyllä laskea, mutta ajotuntumaa ja siihen vaikuttavaa jäykkyyttä ovat oppineet arvioimaan vasta tällä vuosituhannella, kun tietokoneavusteiset FEM-ohjelmat ovat yleistyneet. Toki niitä aiemminkin osattiin, mutta osaajia oli vain muutama.

vaaka kirjoitti:

Uusi ketju tuhannennen foorumiviestini kunniaksi

• klip-
  Mutta asiaan, onko ideaa, miten PVC putkea voisi taivuttaa, vai onko pakko mennä sahatuilla viistoilla kulmilla, kun siitä tulee työläämpää?

Miten käy putken kestävyydelle lämmittäessä ja minkälaisista lämmöistä puhutaan minkälaisilla seinämävahvuuiksilla, jotta saisi muotoiltua ja pysymään muodossa? Huolettaa paksuissa seinämissä pinnan sulaminen tai syttyminen, jos lämmöllä on käsiteltävä.

Jos mekaanista väkivaltaa käyttää, mikä on lommahtamisriski ja muisti-ilmiön vaikutus?

Miten PVC putket kestävät suhteessa teräkseen, eli miten pitää mitoittaa? Jos laittaa hiilaria päälle vaikka vain varuiksi yhden kerroksen tai pari, minkälaista putkea pitäisi käyttää kestäväksi tekemisessä? Noin harvoja kerroksia ajattelin lähinnä kustannus- ja valmistuksen nopeussyistä.

• klip -

PVC-putkea voi esim. hiustenkuivaajalla lämmittäen saada muokatuksi tosi kätevästi. Youtuubivideoita on kasapäin esim. jousiammuntajuttuihin liittyen, vesijohtolaadun PVC:stä tulee käteviä pitkäjousia, joista saa korjatuksi lommahtaneen ja pettäneen kohdan uudestaan muotoonsa lämmittäen.

Muovien kimmomoduuli on vain niin pieni, että lähinnä kuvittelisin muotoillun PVC-putken käyvän tukiputkena esim. hiilikuidun laminointiin, varsinaiseksi runkomateriaaliksi liian rentoa. Jos ei tee itsekantavaa 800 mm putkikoria

Joo kyllä foamista korin triken päälle saa, kun sen ei tarvitse olla itsekantava. Tasohiomakone on hyvä muotoiluun, muiden metodien ohessa. Pölyä ja purua on yksiössä liikenteessä sitten sen verran sitä tehdessä, että löytyy vessanpytystäkin. Hengityssuojain ihan hyvä olla. Muutaman kolmimetrisen hävittäjän tehnyt tuolla metodilla. Joku Finnfoam 500 ja siitä ylöspäin on yllättävän kovaa tavaraa, vähän kuin kemiallista balsaa. Kolmesatanen on vähän hötöä vielä, mutta sitä saa paksumpina levyinä. Oma hommansahan siinä on, mutta kun muutaman kerran on tehnyt niin ei mikään jättiurakka. Kinnerin koppaa en tosin ole tehnyt, mutta saman kokoisia lennokeita. Se on vähän niin kuin kuvanveistoa. Konetta tehdessä on apuna saman kokoinen piirustus, josta voi jatkuvasti ottaa mittoja ja verrata. Foamin sisään voi sitten upottaa tukirakenteita tarpeen mukaan. Sopiva trike kun löytyy, niin olisi mielenkiintoinen projekti.

Eikä tartte välttämättä edes kuidulla pinnottaa, jos se pinnan korkea kiiltävyys ei ole se tärkein juttu. Koneita olen pinnoittanut esimerkiksi voimapaperilla ja kartongilla.
Ensin kuumaa vettä saavillinen, veden sekaan purkki erikeepperiä, kartonki siihen hetkeksi likoamaan ja turpoamaan, ja sitten pinnalle johon on sivelty liimaa myös.
Märkää voimapaperia ja kartonkia voi hetken muotoilla ja asetella aika vapaasti muotoon. Kuivuessaan siitä tulee eräänlainen stressed skin, todella kova ja sileä pinta kun se kiristyy.
Paksua voimapaperia on tuossa eteisessä sadan metrin rulla lennokkiajoilta, kun kaveri toi aikoinaan Ei lopu ihan heti. Ei tosin enää täysi rulla tietenkään.
Jotkut laittavat sitten vielä ohuen kuidun kartongin päälle, jolloin siitä tulee hyvin kova pinta. Siihen voi sitten sateensuojaksi vedellä pintaan mitä haluaa.

Tänään ensimmäinen päivä kolmeen viikkoon kun alkaa olo tuntua taas likimain terveeltä, ei keuhkoja kuumota hengittäessä.

jori kirjoitti:

irakas kirjoitti:

Veikkaisin, että Itera-pyörän katastroofiin vaikutti suurelta osalta pyörän surkea muotoilu, ja on merkillistä, etteivät insinöörit osanneet laskea esim. etuhaarukan kestävyyttä.

Muotoilun saneli tässä tapauksessa valmistusmenetelmä, joksi haluttiin valita tuohon aikaan muodikas ruiskuvalu. Tämä asettaa isoja rajoitteita muodoille, sillä ruiskuvalumuotit ovat pirun kalliita, jos ovat vähänkään monimutkaisempia.

Kestävyys ei ole ollut tuon pyörän ongelma. Ne ovat ehjiä vielä lähes kaikki. Ongelma oli jäykkyyden puute, joka siis vaikuttaa ajotuntumaan. Insinöörejä on kovin monenlaisia ja rakenteiden lujuuksia on osataan kyllä laskea, mutta ajotuntumaa ja siihen vaikuttavaa jäykkyyttä ovat oppineet arvioimaan vasta tällä vuosituhannella, kun tietokoneavusteiset FEM-ohjelmat ovat yleistyneet. Toki niitä aiemminkin osattiin, mutta osaajia oli vain muutama.

Jäykkyys on ongelmana vain kaksi-ja kolmipyörissä. Nelipyöräisessä jäykkyydestä on oikeastaan vaan haittaa, joten PVC-putki voisi hyvinkin olla vaihtoehto quattron rungoksi.

Wau enpä ollut ajatellutkaan, että pyörähommissa voisi materiaalin liika jäykkyys olla ongelma muuten kuin tärinän kannalta.

Kyselin, onko muoviputkia muissa muodoissa kuin pyöreänä, kun ajattelin tuurilla neliöputken ja puuriman mahtuvan sisäkkäin, jolloin saisi puulle sade- ja kosteussuojan. En ajatellut muovia varsinaisesti kantavaksi rakenteeksi tuollaisessa hybridikäytössä. Kävin rautakaupassa tänään muilla asioilla ja heti sisään astuttuani silmään osui pyöreä puutanko. Hmmm..... En kysellyt mittoja. Jostain syystä ei pyöreät puurimat muistuneet mieleen. Ei ole ollut tarvetta. En tiedä, miten paksuja on tarjolla, joten runkoputkeksi yksittäisenä eivät ehkä riitä, mutta tutkimatta on paha sanoa, miten suurta tankoa on tarjolla.

Minulla oleva muoviputki on 75 mm ulkohalkaisijaltaan ja 2 mm seinämäpaksuudelta. Ajattelin, että ei tuosta moneen ole huolimatta suuresta halkaisijasta, paitsi tueksi kuitupinnoitteelle. Kun tuskin löytyy sellaisenaan sisään mahtuvaa puutankoa ja en tiedä, miten kiinnostaisi muotoillaa puuta mahtumaan putkeen. Paino vaikuttaa yliampuvalta jäykkyyden ohella.

Pyöreää puuta näyttäisi löytyvän esim. haulla "pyöröpuu". 75 milliseen putkeen 70 millinen ja liimaksi uretaanivaahto tai 50 milliseen putkeen 45 millin tanko. Saattaisi 35 millin putki ja 30 millin tankokin olla jo aika jytäkkä.

MM kirjoitti:

Pyöreää puuta näyttäisi löytyvän esim. haulla "pyöröpuu". 75 milliseen putkeen 70 millinen ja liimaksi uretaanivaahto tai 50 milliseen putkeen 45 millin tanko. Saattaisi 35 millin putki ja 30 millin tankokin olla jo aika jytäkkä.

No, entä Kataja, sehän olisi lujaa, eikä niin painavaakaan. Sen, kun putkittaisi / levytäisi. tulisi emäputki kautta katja.
Ja lakkaisi rungon,niin eipä tulisi montaa samanlaista nojakkia vastaan. Tuoksukin olisi katajan tuoksu !
En tiedä olisiko mahdolista toteuttaa osaavalta tekijältä ?

VR kirjoitti:

No, entä Kataja, sehän olisi lujaa, eikä niin painavaakaan.

Vähintään yhtä joustavaa kuin muutkin puulajit. Ainakin siitä tulee parhaat jousipysyt

Jukka

= eka pomppu ja kuski lähtee kuin nuoli taipuneen jousen palautuessa normiasentoonsa

En kyllä laittaisi puutäytettä 75 mm putkeen, tulee aikamoinen kuntopyörä kiihdyttää ja kiivetä Parempi olisi laittaa kuidut ympärille.

En osaa laskea, miten ohut kuitukerros riittäisi rungolle noin suurella ympärysmitalla, kun sisin kerros kuitua olisi 75 mm halkaisijaltaan. On jo aika massiivinen jötkäle ja ei ehkä paras idea ilman vastuksen kannalta, jos ei sitten tee eteen ja taakse terävämmät muotoilut. Sittenkin on vähän liian ähky malli ja sivutuulet nappailee turhan helposti kai. Halvemmallakin varmasti pääsisi, jos ottaisi realistisemman ohuemman putken, kun ei tarvitsisi niin paljon tyyristä kuitua ja hartsia käyttää. Vähän tietysti riippuen, menikö mittakaavat pieleen ajattelussani, kun suurihalkaisijaisen putken seinävleveys pienenee nopeasti reilusti tuotakin kapoisammalla putkella.

En ole laskenut putken massaa eri halkaisijoilla, kun en osaa mitoittaa eri halkaisijoille kuitupinnan paksuutta. En siis pysty summaamaan eri osien vaikutusta eri halkaisijoille ja seinämäleveyksille nähdäkseni, tuleeko yllätyksiä.