Nojapyöräfoorumi

Netistä pompsahti vastaan tiedeuutinen, jossa oli tutkittu kalansuomukuvion vaikutusta virtausvastukseen.

Reippaasti referoituna havaittiin 25 prossaa pienenpi pintakitka nesteessä verrattuna tasaiseen pintaan. Ilmeisti ilmalla ei oltu vielä tutkittu, mut jos toimii ilmallakin noin hyvin, voinee joskus teillä liikkua kalan näköisiä otuk.. Kinnereitä.

https://newatlas.com/aircraft/scales-dr ... ft-design/

Ovelasti virtaus muuttui vähän kuin syöksyvirtaukseksi suomujen välissä, mikäli oikein hiffasin.

Vai toimisko höyhenpinta ilmaa vasten vielä paremmin?

Tämähän ratkaisisi pohdinnan, miten tekisi tyhjistä lasinpesunestetonkista kinneriin katteen. Hitsaamalla suomupeite.

Härski kirjoitti:

Netistä pompsahti vastaan tiedeuutinen, jossa oli tutkittu kalansuomukuvion vaikutusta virtausvastukseen.

Ja eikös Myytinmurtajat tehneet autoonsa golfpallokuvion, jonka väittivät pienentävän polttoaineenkulutusta.
Tiedä sitten, kuinka luotettavan tieteellinen tulos oli...

Vuosituhannen vaihteessa uimareilla oli haipuvut. Ei muuta kuin 3D-tulostimella pintakuviota ja ohuen epoksikerroksen teksturointi kinneriin.

ajarmala kirjoitti:

Härski kirjoitti:

Netistä pompsahti vastaan tiedeuutinen, jossa oli tutkittu kalansuomukuvion vaikutusta virtausvastukseen.

Ja eikös Myytinmurtajat tehneet autoonsa golfpallokuvion, jonka väittivät pienentävän polttoaineenkulutusta.
Tiedä sitten, kuinka luotettavan tieteellinen tulos oli...

Tekivät, mutta he teki sen suurentamalla kuoppia jonnekin 10-15 cm halkaisijan paikkelle sen sijaan että pienten kuoppien kuviolla olisi peitetty koko auto.

Alkujaan golfpallot oli nahasta ommeltuja ja täytetty höyhenillä. Myöhemmin tuli kuttaperkkaa ja kovia muoveja. Olivat kuitenkin sileitä.

Osoittautui kuitenkin niin, että paljon pelatut ja ajanoloon kolhuja saaneet pallot lensivät paremmin. Siitä alkoi kolopallon dimppelien alkutaival.

Ei muuta kuin paanukaton tekijöiltä vinkkejä limitykseen ja muurahaiskäpy kinneriä tekemään .

Wacky kirjoitti:

ajarmala kirjoitti:

Härski kirjoitti:

Netistä pompsahti vastaan tiedeuutinen, jossa oli tutkittu kalansuomukuvion vaikutusta virtausvastukseen.

Ja eikös Myytinmurtajat tehneet autoonsa golfpallokuvion, jonka väittivät pienentävän polttoaineenkulutusta.
Tiedä sitten, kuinka luotettavan tieteellinen tulos oli...

Tekivät, mutta he teki sen suurentamalla kuoppia jonnekin 10-15 cm halkaisijan paikkelle sen sijaan että pienten kuoppien kuviolla olisi peitetty koko auto.

Tätä minäkin ihmettelin että miksi kuoppien koko piti skaalata auton kokoon. Tämä olisi pitänyt tehdä uudelleen, mutta tietysti rakettiautot ynnä muut räjähdyskelpoiset menee etusijalle.

Mielestäni tässä golfpallojutussa on sama idea, kuin lentokoneen siipien winglet (vortex generator?) hommassa. Isosta pyörteestä tehdään pienempi. Eli liikkuvan massan jälkeistä alipainevyöhykettä rikotaan.

Tuossa on kyse ns. kriittisen virtausnopeuden ilmiöstä. Tämä kriittisyys tarkoittaa, että kyseinen kappale lentää ilman halki nopeudella, jossa laminaarinen virtaus kappaleen ympäri muuttuu turbulenttiseksi vasta samalla hetkellä kun virtaus irtoaa. Noilla kuopilla muutetaan virtaus turbulenttiseksi jo ennen paksuinta kohtaa, mistä syystä turbulenttinen rajakerros pitää virtauksen paksuimman kohdan jälkeenkin kiinni kappaleessa. Vanavedestä tulee kapeampi ja vastuksesta pienempi.

Noita kuoppia tarvitaan siis vain tietyn kokoisessa ja tietyllä nopeudella lentävissä kappaleissa. Suuren kappaleen kuopat ovat vain haitaksi, sillä sen virtauskenttä on jo luonnostaan turbulenttinen (jos nopeus on riittävä)

Tässä liitteessä on selitetty tuota ilmiötä. Käyristä voi lukea, miten pallon vastus laskee tietyn (vaaka-akseli) Reynoldsin luvun kohdalla rajusti, kun virtaus ehtii muuttua turbulenttiseksi ennen paksuinta kohtaa. Golfpallo on niin pieni, ettei näin ehdi tapahtua ilman että turbuloitumista autetaan kuopilla ja ns. kriittinen Reynoldsin luku saadaan pienennettyä golfpallon normaalille nopeusalueelle.

Kuvassa käyrät alkavat Reynoldsin luvun 40 000 kohdalta. Tämä vastaa golfpallon nopeutta n. 15m/s. Pienimmillään kuoppaisen golfpallon ilmanvastuskerroin on Re 60 000, eli nopeudella 21 m/s. Sileällä golfpallon kokoisella pallolla pienin vastus löytyy Re 400 000 kohdalta, eli nopeudella 143 m/s. (Arvasin golfpallon halkaisijaksi 40 mm)

Reynoldsin luvun voi laskea ilmassa kaavalla
70 x kappaleen pituus (mm) x nopeus (m/s)