Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Takarattaaksi vaihdoin 19 hampaisen ja nyt välitykset ovat täydelliset. Gain ratio (siis todellinen välitys mikä huomioi myös kammen mitan) on nyt suoralla kakkosvaihteella 3,6 eli 90 kadenssilla nopeus on luokkaa 20 km/h. Itselleni tuo 3,6 gain ratio on osoittautunut parhaaksi tasamaavälitykseksi, ajoi pitkää matkaa tai lyhyttä. Silloin ei kramppaa, hapota tai polttele lihaksia.
Vilijami kirjoitti: ↑04 Elo 2022, 10:31Takarattaaksi vaihdoin 19 hampaisen ja nyt välitykset ovat täydelliset. Gain ratio (siis todellinen välitys mikä huomioi myös kammen mitan) on nyt suoralla kakkosvaihteella 3,6 eli 90 kadenssilla nopeus on luokkaa 20 km/h. Itselleni tuo 3,6 gain ratio on osoittautunut parhaaksi tasamaavälitykseksi, ajoi pitkää matkaa tai lyhyttä. Silloin ei kramppaa, hapota tai polttele lihaksia.
Oletko oikeasti kokeillut erilaisilla kammenpituuksilla. Vähän arveluttaa noin yksinkertainen nyrkkikaava ilman laajempia perusteluja. 
En siis ole eri mieltä, mutta haluan paremman perustelun.(Ja lisää keskustelua foorumille) 
Joo, olen kokeillut 117, 120, 130, 140, 150 ja 170 kammilla. 130-170 kammilla kun asettaa gain ration samaksi, niin polkutunnelma on aika tarkasti sama sen tehokkaan kolmasosakierroksen aikana. 117 ja 120 kammilla se ei ihan suoraan enää mene ja vaihteita joutuu vaihtelemaan paljon
Tuo gain ratio mittaustapa on jalan liike suhteessa kuljettuun matkaan. Paljon parempi tuo on kuin metriä kampikierrokselle tai nopeus x kadenssille. Onhan siinä ero liikkuuko jalka 170mm kampikierroksen aikana metrin vai 130mm kampikierroksen aikana 80cm.
Kiitos tarkennuksesta. Nyt tästä keskustelusta voivat jo viisastua muutkin kuin vain tekniikkaorientoitunut sisäpiiri.
Yllättävän hyvin rullaa ensiasennus schwalbe road cruiserit.
Onko kellään kokemuksia brooksin cambium kumisatuloista?
Ennen ja jälkeen kuvat kaupallisella penkin mutkaputkella. Tuli parempi. Ylämäet nousee helpommin, vaikka pystäripuolella yleisesti toista väitetään.
Ennen kun ajoin kilpaa, niin meille neuvottiin että takamusta loivaan ylämäkeen hivenen taaenmaksi .
Silloin sai väntöä lisää nousuun . Vältettiin turhaa satulalta nousemista.
Vielä piti kääntää stemmi ympäri, että saa ohjaustangon riittävän lähelle. Ulkonäköä se ei parantanut, mutta ajoasento tuntuu luontevalta.
Eikö Jopossa ole tarkoitus säätää ohjauksen etäisyyttä kallistamalla ohjaustankoa? Vai laskeeko liikaa samalla alaspäin?
Joo, laskee liian alas. Jopo 50v juhlamallissa ois 80mm korkeampi stemmi. Pitää kysellä pyöräliikkeistä sellaista ohikulkiessa.
Hommasin toisen stemmin ja reikäsahasin siitä ohjaustangon kiinnittimen irti. Reikäsaha ei ollut aivan oikean kokoinen. Viimeistely viilalla.
Tuumaisen stemmiputken päälle lähimmäs sopiva oli 30x2 putki, johon leikkasin puristushalkion. Liikaa välystä suoraan kiristykseen, jonka ratkaisin pätkällä ohutseinäistä alumiinista verhotankoa (=putkea). Halkaisija oli hieman pieni, mutta halkaisin putkenpätkän ja muotoilin stemmin ympärille. Tuli tosi napakka sovite.
Eli teurastettu stemmi paikoilleen ja 30x2x500mm putki päälle. Kiristys supra w2 pulttikiristeisillä klemmareilla.
Putken yläpäähän alkuperäinen stemmi myös verhoputki soviteholkilla ja normaali kiilakiristys. Twisteristä joutilaaksi jäänyt suora tanko, joka soveltuu huonolle kädelle paremmin kuin alkuperäinen jopon tanko. Vaijerit riitti just ja just.
Vielä pitäis maalata. Se viimeistely on mulle tuskaista.
Kunnon koeajo on vielä lumisateen vuoksi tekemättä, mutta tuntui tallissa 3 metrin kokeilussa olevan riittävän korkealla. Ja mielestäni ulkonäkö parantui.