Nojapyöräfoorumi

Pitäisi yrittää toteuttaa nojailusta kiinnostuneelle kaverille oma pyörä. Tavoite on, että pyörä olisi kohtuullisella harjoittelulla maantiepystäriä nopeampi, mutta myös helposti opittava. Haetaan helposti rakennettavia ratkaisuja, että projekti oikeasti myös toteutuisi.

Tämänhetkinen suunnitelma:

SWB tikkurungolla ja takavedolla
622-kiekot
Loiva nojakulma (<20°)
Teräsmiesohjaus

Runko 50x50x1,5mm neliöputkea
Takahaarukka 25x50x1,5mm
Penkki kevyt ja halpa, ehkä puuruotoihin taivutettu ohut vaneri

Runko samaa mallia kuin Bacchetta:

Nojakulma kuitenkin alemmas kuin kuvassa, jolloin ohjaustanko varmaan häiritsee eteenpäin näkemistä. Siksi kiinnostaisi tehdä ohjaustanko keskeltä loivaan V-muotoon, kuten Pelso Brevetissä. Ei kuitenkaan tuollaista kaksiosaista vaan muuten normaalin teräsmiestangon tapainen.

Tosiaan se nopeus on varmaan tärkeintä. Millaisia ovat nopeimmat kattamattomat nojakit? Ihan ratapyörää ei kuitenkaan haeta:

Jotain millä voi ajaa siellä missä maantiepystärilläkin.

Cruzzbike vendettalla on pokkailtu pystejä pitkänmatkan kisoissa .. Ainaski jenkeissä.
Vartalon asento samantyyppinen kuin sun mainitsemissa laitteissa, lisäksi etuvotoisuus tuo etua voimansiirron hyötysuhteeseen ja mbb- voimanköyttöön. Pystyy ylämäessä runtatessa hydyntämäään myös yläkroppaa.

Toki.. Haastava pyörä opetella ajamaan ekaksi nojakiksi, niin ehken sitä sen vuoksi suosittelisi. Kunhan mbb- kuskina pidän niidenkin lippua korkealla, jottei puörätyyppi vallan painuisi unholaan.

Mä tosin joskus ajoin kovempaa lowracer- tyyppisellä pyörällä, kuin tolla mbb-llä. Siihen kylläkin vaikutti isosti kuskin kuntotason muutos samoihin aikoihin kun vaihdoin pyörää.
Ehdottomasti käytettävyyspisteet arkiajossa anna isopyöräiselle laittelle. Kamala on 20 tuumaisella katurenkaalla jyristellä esim hiekkatietä.

Tässä ketjussa juttua meidän nuorison vastaavantyyppisestä laitteesta..

https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... 8&start=15

Lähinnä pointtina, ettei vaneripenkki ja tikkurunko oikein - mun rakentelufilosofian mukaan- sovi yhteen. Mä tykkään tehdä rungosta penkin myötäisen, niin säästyy penkin jäykistämiseltä. Toki tapansa kullakin.

Lisäks tossa oli tipsi taittopuörien tekemiseksi itse.

Joo MBB poissuljettiin haastavamman opettelun vuoksi. Pitää antaa positiivisempi ensivaikutelma, jos aikoo houkutella ihmisiä nojailemaan. Minun MBB:lläni ei kukaan ole oppinut ajamaan vain kyytiin hyppäämällä tai pienellä alamäkeen rullailulla, ellei ole jo ollut MBB-kokemusta. Takavetoisella SWB:lläni taas kaikki kokeilleet ovat vain hypänneet kyytiin ja lähteneet polkemaan.

Noin muuten MBB loivalla nojakulmalla olisikin mainio vaihtoehto.

Makaava ajoasento on se vaikein opeteltava. Eli jo tekee saman tien loivalla nojakulmalla varustetun, pitää ohjauksen olla mahdollisimman pystypyörämäinen. Siinä mielessä nuo ehdotelmasi ketjun alussa ovat hyviä. Jos taas on tavoitteena saada aikaan innokas nojapyöräilijä, kannattaa tehdä ensin vähän pystympi ja madaltaa vasta myöhemmin kokemuksen kartuttua. Tässä tapauksessa myös MBB voisi toimia aloituspyöränä, kunhan keskiö on alhaalla ja selkänoja melko pysty.

Härski kirjoitti: ↑17 Touko 2024, 14:16

Lähinnä pointtina, ettei vaneripenkki ja tikkurunko oikein - mun rakentelufilosofian mukaan- sovi yhteen. Mä tykkään tehdä rungosta penkin myötäisen, niin säästyy penkin jäykistämiseltä.

Toinen vaihtoehto olisi vähän monimutkaisempi runko, kuten M5-highracerissa.

Hyvinä puolina että saisi penkin tuettua suoraan runkoon ja jalan saa helpommin maahan. Huonoina puolina monimutkaisempi kuin tikkurunko, matalampana ehkä aloittelijalle vaikeampi tasapainoilla ja rungoksi ei ehkä sovi neliöputki, ainakaan mitoiltaan kovin suuri, koska sisäreisi hankaa siihen ikävästi. Jo minun ovaaliputkisessa MBB:ssäni sisäreisi osuu runkoon.

Mikä merkitys ketjun pituudella oikeastaan on? Tuleeko häviötä ketjun taittopyörästä vai pituuden aiheuttamasta joustosta?

Tikkurunkoisen voisi vähän ketjulinjaa miettimällä toteuttaa täysin suoralla vetopuolen ketjulla ilman mitään ohjainrullaa. Laittaisi vain ketjuputken ettei ketju heilu ympäriinsä. Kuitenkin näissä on käytännössä aina taittopyörä. Miksi?

Ei aina ole taittopyöriä, mutta ei tuo laahaava ketjuputki tuo mitään autuutta. Ainoa tehokas voimalinja on mahdollisimman lyhyt ketju. Tavalla tai toisella, mutta etuvedoksi helposti menee.

Pitkän ketjun ongelmat tunnetaan teollisuudessa yleisesti, mutta nojapyöriin se tieto ei oikein ole (vielä) kulkeutunut.

Ketjun värähtely ja rungon taipuilu ja niiden tuoma tehohäviö on pitkäketjuisen ongelma.

Piiiiitkä ketju roikkuu keskelta aina, määrän rippuen sen kulloisesta jännevälistä ja jännityksestä. Ja ihminenhän ei puöräillessään ole kone vaan tuottaa ketjuun epäsäännöllisen jännityksen, mikä aiheutta pitkässä kejussa isostikkin ketjun humppaamista ylös alas. Lisäksi kun reilusti roikkuva ketju nykäistään kireälle, se ei aionoastaan suotistu, vaan jää resonoimaan lepotilansa ympärille, kuin jousipyssyn kieli vieden huimattavan määrän energiaa... "soitellessaan rullaketjun humppaa".

Tukemalla jänneväli lyhyemmäksi apurullalla.. Ketju toki edellleen roikkuu ollessaan löysempi, mutta matkallisesti huomattavasti vähemmän, jolloin sen kiristyessa ketju ei sido itseensä liike energiaa läheskään samaa määrää kuin syvältä ponnistava ketju.

Meinasin alkaa hieman laskelmoimaan edes sinneppäin ketjun hukkaenergiaa, mutta tovin tuumattuani totesinkin paremmaksi olla nolaamatta itseäni enempää.. Siinä on itseasiassa tosipaljon muuttujia, mutta sitä vähemmän hukkaa tulee mittä vähemmän ketju roikkuu ja heiluu eestaas.

Ja se joustaminen..
Ehken ennemminkin pitkässä ketjuvälissä jousto syntyy rungon joustosta sivullepäin, joka vie oman pontensa pois polkemesisesta. Toki selvää sekin on, että pitkä keju myös venyy enemmän, kuin lyhyt, nutta asiaa tarkemmin tutkimatta väitän ketjun itsensä venymisen olevan em tekijöistä vähäisimmän.

Pist taittopyörä suasiol vaa hei, ni hyvä tullee!

Tohtisin tarjota etuvetoista teräsmiestangolla. Tässä oma versio joka on enempi yleismalli kuin nopea mutta eihän tuossa paljon muuta tarvitsisi muuttaa kuin penkki makaavammaksi ja panostaa keveämpiin osiin.

https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... f=3&t=1057
Jos ajoasennon muuttaa makaavammaksi, sarvet tuppaa ikävästi näkökenttään kyllä.

Levykiekkoa edessä pidetään vaarallisena. Minulla on talvinojakissani etupyörän puoliksi peittävä lokasuoja, joka ei ole ollut mikään ongelma sivutuulissa. Tuuli oikeastaan vain tönäisee koko ajoneuvoa sivulle sen sijaan, että kääntäisi ohjausta.

Levykiekolla varsinkin edessä luulisi saavan hyvin lisävauhtia. Onko siinä jokin ero, että pyöriikö kiekon peittävä levy kiekon mukana vai ei? Ottaako sivutuuli mukana pyörivään levyyn jotenkin pahemmin?

Etupyörän levyttämisestä on keskusteltu paljonkin aikanaan. En nyt heti löytänyt Ängeslevän pyörän kuvaa, jossa oli Ängesevä, tai Ängesperäsin etupyörän takana siirtämässä aerodynaamisten voimien resultantin paikkaa kiekon etureunan läheltä taaemmas, lähemmäs etupyörän ohjausakselia, jotta puuskat eivät sivuvoimien lisäksi tuota kaiken päälle vielä ohjausvoimiakin.

Tässä pari keskustelua.
viewtopic.php?p=8113#p8113
viewtopic.php?p=21358#p21358
Kuva löytynee noilla Änges.. -hakusanoilla.

Levykiekoilla on mahtava ajaa- tyynessä kelissä.

Valitettavasti puuskaiset tuulet tekee käyttöpyörän ajamisesta liian levotonta ollakseen nautinnollista. Liian jännien tilanteiden takia olen itte luopunut etulevyjen käyttämisestä, mutta takana olen levytystä joskus käyttänyt pidempiäkin aikoja.

Teoriassa koteloitu rengas on ilmanvawtukseltaan parempi, koska ilma pyörii kotelossa renkaan mukana vähentäen ilmaan siirtyvän liike-energian määrää. Tämä tosin vaatii käyttöpyörään mahdottoman, lähes tiiviin kotelon, josta kumi pilkistää vaivaisia millimetrejä esiin.
Toisaalta kotelo lisää ilmaa halkovaa poikkipintaa, mutta Mutuna sanoisin hyvän muotoilun olevan merkityksellisempi kuin pelkkä pinta- ala.

Olenkin miettinyt sun pyörän sivutuuliherkkyyttä ja ihmettelen jos se on tosiaan hyvä ajaa puuskaisellakin tuulella.. Mistähän se mahtanee johtua.

.. Hetken tuumattuani sain teorian miksi sun koteloitu lokari ei olisi niin levoton ajaa. Periaattessa tuollainen teräväreunainen kappale lienee parempi sivutuulille, kuin pyöreä kumi. Sivuttainen ilmavirta irtoaa hallitummin tuosta lokarin reunasta eikä muodosta lokarin reunalle niin suuria pyörteitä vähentäen sivuttaista paine vaihtelua.

Menipäs nyt teoreettiseksi.

Tuossa talvipyörässäni on kuskin painopiste tosi korkealla, joten siihen suhteutettuna sivutuulen voiman momentti pieni. Sivutuulen kyllä ehdottomasti huomaa enemmän kuin ilman lokareita, varsinkin puuskat, mutta se ei ikinä ole aiheuttanut mitään ongelmia.