Jos tosiaan tässä jousituksella tarkoitus on estää ristiriipuntatilanne, eikä mitään maailman parhaita ajo omi aisuuksia edes haeta, niin ihmettelen Mik kaikki tyrkyttää monimutkaisia tukivarsiratkaisuja.
Tarpeeseen riittäisi pelkästään sopivasti vääntölöysäksi suunniteltu runko. Eikä se väistämättä tarkoita polkemisen mukana joustavaa runkoa.
Taannoisella Perniön vierailulla (viewtopic.php?f=26&t=2151&hilit=Ponkala+kinneri) Jorma Ponkala kertoi, että hänen oman kokemuksensa perusteella nelipyöräisessä kinneristä ei ollut niin väliä, vaikka yksi rengas oli aina välillä ilmassa. Hänen kinnereissään se tarkoitti aina jompaa kumpaa eturengasta, takapainoisia kulkupelejä kun olivat olleet. Yhden pyörän ilmassa olo oli häirinnyt vain ohikulkijoita, ei kuskia itseään 
. Ponkalalla ei ollut tasauspyörästöä taka-akselilla, vaan vapaarattaat kummallekin pyörälle -> veto ei loppunut, vaikka olisi tullut ristiriipuntatilanne.
Kyllähän ohjaus toimii vaikka toinen etupyörä olisi ilmassa, ainakin kohtuullisissa kitkaolosuhteissa.
Viikonloppuna hitsailin kasaan vetovarret. Akseli on 17 mm ja laipassa on levyjarrun ruuvinreikiin sopivat aukot. Varsinainen pyörän kohta on 15 mm akselilla. Levyjarrun ajattelin kiinnittää tasauspyörästöön, lukkojarrutuksessahan vain toinen pyörä mennee lukkoon.
Tuo hitsaaminen ei ole oikein osaamisaluettani. Pitää olla riittävästi virtaa että on tunkeumaa perusaineeseen, ei saa jaadä kuonasulkeutumia ja jokainen hitsi vetää akselia vinoon. Mutta lopulta tulivat suoriksi.
Laakerit ajattelin laittaa tavalliset 6003 eli 35/17 mm rullalaakerit.
Nyt seuraavana pitää tehdä varsinainen akseli tuon metallipaketin ympärille. Sopivaa mustaa putkea onkin hyvin varastossa ja osa jo pätkittynä.
Hienoa, tuosta se lähtee!
Taka-akselilla tuollainen yhteinen jarru voi vielä toimiakin, mutta etuakselilla rasittaisi rankasti tasauspyörästön sisällä olevia pieniä hammaspyöriä ja niiden kiinnityksiä. Jarruvoimathan kulkevat niiden kautta tasauspyörästön kuorista vetoakseleihin.
Minkälaista voimansiirtoa tuohon kaavailit, eli millaiset vaihteet tulossa ja mihin kohtaan?
Ei kai jarrutuksessa syntyvät voimat ole juuri polkuvoimaa isompia?
Pieniä planeettapyöriä on myös napavaihteiden sisällä, enkä ole kuullut niiden särkymisestä, vaikka melko voimat siellä vaikuttavat, kun pystärissä 120kg ukko hyppää kammen päälle ja repii tangosta vielä tehostusvoimaa.
Vilijami kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 11:01Ei kai jarrutuksessa syntyvät voimat ole juuri polkuvoimaa isompia?
Pieniä planeettapyöriä on myös napavaihteiden sisällä, enkä ole kuullut niiden särkymisestä, vaikka melko voimat siellä vaikuttavat, kun pystärissä 120kg ukko hyppää kammen päälle ja repii tangosta vielä tehostusvoimaa.
Onhan se totta, ettei se taka-akseli tiedä, kiusataanko sitä jarruttamalla, vaiko ylämäkeen sutimarajoilla polkemalla. Hyvä on kuitenkin aina selvittää, mitä kautta ne voimat liikkuvat ja ehkä joskus myös vähän laskea, jos menee rajalle. Tässä tuo Tepon huomaama asia, että kyseessä on taka-akseli, helpottaa jarruvoimien kuormitusastetta entisestään, kun perä jarruttaessa kevenee.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Riippuu pyörän mallista. Vaikkapa nyt PW:n kolmipyörässä painopiste on niin takana, että takajarrut ovat käytännössä ainoat mitkä jarruttaa.
jori kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 11:15Vilijami kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 11:01Ei kai jarrutuksessa syntyvät voimat ole juuri polkuvoimaa isompia?
Pieniä planeettapyöriä on myös napavaihteiden sisällä, enkä ole kuullut niiden särkymisestä, vaikka melko voimat siellä vaikuttavat, kun pystärissä 120kg ukko hyppää kammen päälle ja repii tangosta vielä tehostusvoimaa.Onhan se totta, ettei se taka-akseli tiedä, kiusataanko sitä jarruttamalla, vaiko ylämäkeen sutimarajoilla polkemalla. Hyvä on kuitenkin aina selvittää, mitä kautta ne voimat liikkuvat ja ehkä joskus myös vähän laskea, jos menee rajalle. Tässä tuo Tepon huomaama asia, että kyseessä on taka-akseli, helpottaa jarruvoimien kuormitusastetta entisestään, kun perä jarruttaessa kevenee.
No miettikääpä asiaa vaikka näin: neljästäkympistä täysjarrutus pysähdyksiin. Liki kaikki kuorma siirtyy etuakselille. Väitättekö pystyvänne kiihdyttämään nollasta neljäänkymppiin yhtä lyhyellä matkalla kuin tuo jarrutusmatka? Siitä voi pohtia millaiset energiat ja voimat tuolla vaikuttaa... En toki väitä, etteikö tuon Samagagan tasauspyörästön kartiohammaspyörät ja ympäröivät rakenteet tuota kestäisi.
Tämähän on aivan turhaa spekulointia, koska taka-akseli tässä on kyseessä, ja keksitty näppärä keino hoitaa molempien takapyörien jarrutus yhdellä jarrulla. Toimii hyvin niin kauan, kun molemmilla renkailla on kuormaa ja kitkaolosuhteet riittävät. Pitää muistaa, että etujarruilla se kulkuneuvo pysähtyy, jos eturenkailla on yhtään kuormaa (painojakauma).
Tässä on kaksi omaa pyörääni, mitkä pysähtyivät takajarruilla lyhyemmässä matkassa kuin etujarruilla.
(Alemmassa kuvassa ei vielä ollut takajarruja)
Testasin molemmat sileällä jäällä ja hiekotussoraisella asfaltilla.
Totta on, että suurin osa sarjavalmisteisista ajoneuvoista pysähtyy pääasiassa etujarruilla, mutta se ei aina pidä paikkaansa.
Vilijami kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 13:34Tässä on kaksi omaa pyörääni, mitkä pysähtyivät takajarruilla lyhyemmässä matkassa kuin etujarruilla.
(Alemmassa kuvassa ei vielä ollut takajarruja)
Testasin molemmat sileällä jäällä ja hiekotussoraisella asfaltilla.
Totta on, että suurin osa sarjavalmisteisista ajoneuvoista pysähtyy pääasiassa etujarruilla, mutta se ei aina pidä paikkaansa.
Toki poikkeuksia löytyy, kuten monissa asioissa muutenkin.
Noissa sun matalan kitkatason jarrutuksissa painonsiirtoa ei päässyt varmaankaan juuri syntymään, vaan pyörät menivät lukkoon ennen sitä...?
Mutta toki jos riittävän takapainoinen vehje ja erityisesti jos siinä painopiste matalalla, niin takajarru se tehokkaampi.
tm kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 12:00jori kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 11:15Vilijami kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 11:01Ei kai jarrutuksessa syntyvät voimat ole juuri polkuvoimaa isompia?
Pieniä planeettapyöriä on myös napavaihteiden sisällä, enkä ole kuullut niiden särkymisestä, vaikka melko voimat siellä vaikuttavat, kun pystärissä 120kg ukko hyppää kammen päälle ja repii tangosta vielä tehostusvoimaa.Onhan se totta, ettei se taka-akseli tiedä, kiusataanko sitä jarruttamalla, vaiko ylämäkeen sutimarajoilla polkemalla. Hyvä on kuitenkin aina selvittää, mitä kautta ne voimat liikkuvat ja ehkä joskus myös vähän laskea, jos menee rajalle. Tässä tuo Tepon huomaama asia, että kyseessä on taka-akseli, helpottaa jarruvoimien kuormitusastetta entisestään, kun perä jarruttaessa kevenee.
No miettikääpä asiaa vaikka näin: neljästäkympistä täysjarrutus pysähdyksiin. Liki kaikki kuorma siirtyy etuakselille. Väitättekö pystyvänne kiihdyttämään nollasta neljäänkymppiin yhtä lyhyellä matkalla kuin tuo jarrutusmatka? Siitä voi pohtia millaiset energiat ja voimat tuolla vaikuttaa... En toki väitä, etteikö tuon Samagagan tasauspyörästön kartiohammaspyörät ja ympäröivät rakenteet tuota kestäisi.
Tämähän on aivan turhaa spekulointia, koska taka-akseli tässä on kyseessä, ja keksitty näppärä keino hoitaa molempien takapyörien jarrutus yhdellä jarrulla. Toimii hyvin niin kauan, kun molemmilla renkailla on kuormaa ja kitkaolosuhteet riittävät. Pitää muistaa, että etujarruilla se kulkuneuvo pysähtyy, jos eturenkailla on yhtään kuormaa (painojakauma).
En ollenkaan ymmärtänyt tuota siniseksi värjättyä virkettä. Minähän nimenomaan kehuin Tepon loogista päättelyä, jonka mukaan nimenomaan taka-akselilla tuo jarru kestää hyvin myös tasauspyörästön läpi jarrutettuna, koska jarruttaminen –oli se vaikka kuinka kevyttä ja vaikka kuinka nopeaa– aiheuttaa aina ja välittömästi hitausvektorin(painovoima+hidastuvuus) kallistumisen ja siis keventää taka-akselin kuormaa ja pienentää takarenkaiden kitkavoimia ja siten rajaa jarruvoimat pienemmiksi kuin kiihdyttämisen voimat.
Lujuutta tarkastellaan yleensä (aina) voimien ja niistä aiheutuneiden jännitysten kautta, energiat kiinnostavat vasta murtumistilanteessa, jolloin rakenne on jo pilalla.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
tm kirjoitti: ↑15 Maalis 2021, 23:58Hienoa, tuosta se lähtee!
Taka-akselilla tuollainen yhteinen jarru voi vielä toimiakin, mutta etuakselilla rasittaisi rankasti tasauspyörästön sisällä olevia pieniä hammaspyöriä ja niiden kiinnityksiä. Jarruvoimathan kulkevat niiden kautta tasauspyörästön kuorista vetoakseleihin.
Minkälaista voimansiirtoa tuohon kaavailit, eli millaiset vaihteet tulossa ja mihin kohtaan?
Voimansiirtoon olen suunnitellut istuimen alle aika lähelle taka-akselia "väliakselin" eli 142 mm takanavan. Toisioveto 6-pulttisesta levykiinnikkeestä, 27 hampainen sopiva ratas olisi valmiina. Rataspakaksi 10 -46/51 piikkisen, nyt ei vain 12-vaihteisia ole saatavilla Shimanolta. Toisioveto siis 27/22 ja eturatas 34 hampainen olisi maksimi. En tiedä riittääkö välitykset 20" pyörällä, en ole perehtynyt noihin laskureihin.
Tuon jarrusysteemin suunnittelu on kesken. Tarkoitus olisi yhdistää samalle sylinterille jarrut niin että eteen tulee 160 mm levyt ja tuo takana oleva on 203 mm levy. Jos ei toimi niin onhan tuossa aika helppo mahdollisuus laittaa taakse erilliset levytkin kun kiinnike on valmiina. Jkv epäillyt että noin voisi tulla takapainoiset jarrut, liukkaalla pyörähtää ? Autoissahan on joku paineentasausventtiili tuota varten. Houkuttaisi tuollainen pääsylinteri josta jakaisi kolmeen tai neljään jarrusatulaan. Ei vaan ole mitään tietoa mäntien koosta että voisiko toimia. Laitoin vastaavan tilaukseen. Kahva olisi valmiina, on myös mopon jarrukahva vaihtoehtona.
jori kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 14:20... En ollenkaan ymmärtänyt tuota siniseksi värjättyä virkettä. Minähän nimenomaan kehuin Tepon loogista päättelyä, jonka mukaan nimenomaan taka-akselilla tuo jarru kestää hyvin myös tasauspyörästön läpi jarrutettuna, koska jarruttaminen –oli se vaikka kuinka kevyttä ja vaikka kuinka nopeaa– aiheuttaa aina ja välittömästi hitausvektorin(painovoima+hidastuvuus) kallistumisen ja siis keventää taka-akselin kuormaa ja pienentää takarenkaiden kitkavoimia ja siten rajaa jarruvoimat pienemmiksi kuin kiihdyttämisen voimat.
Lujuutta tarkastellaan yleensä (aina) voimien ja niistä aiheutuneiden jännitysten kautta, energiat kiinnostavat vasta murtumistilanteessa, jolloin rakenne on jo pilalla.
Joo oli virhe puhua energiasta tuossa yhteydessä. No pointti kuitenkin se, että jarrutuksessa tuonne tulee etuakselilla (yleensä) isompi kuormitus, kuin mitä kuski kiihdytettäessä saisi aikaiseksi. Kuivalla tasaisella asfaltilla kiihdytettäessä molempia vetäviä pyöriä tuskin saa piirtämään mustaa viivaa tien pintaan, mikä taasen on hyvinkin mahdollista jarrutettaessa. Oletetaan että pyöräkuormat molemmissa tapauksissa sama.
Toki painojakauma ja painopisteen korkeus vaikuttavat siihen, paljonko pyöräkuormaksi tulee, ja sitä kautta jarruttavaksi voimaksi ennen renkaiden lukkiutumista.
kemppes kirjoitti: ↑16 Maalis 2021, 14:43Voimansiirtoon olen suunnitellut istuimen alle aika lähelle taka-akselia "väliakselin" eli 142 mm takanavan. Toisioveto 6-pulttisesta levykiinnikkeestä, 27 hampainen sopiva ratas olisi valmiina. Rataspakaksi 10 -46/51 piikkisen, nyt ei vain 12-vaihteisia ole saatavilla Shimanolta. Toisioveto siis 27/22 ja eturatas 34 hampainen olisi maksimi. En tiedä riittääkö välitykset 20" pyörällä, en ole perehtynyt noihin laskureihin.
Tuon jarrusysteemin suunnittelu on kesken. Tarkoitus olisi yhdistää samalle sylinterille jarrut niin että eteen tulee 160 mm levyt ja tuo takana oleva on 203 mm levy. Jos ei toimi niin onhan tuossa aika helppo mahdollisuus laittaa taakse erilliset levytkin kun kiinnike on valmiina. Jkv epäillyt että noin voisi tulla takapainoiset jarrut, liukkaalla pyörähtää ? Autoissahan on joku paineentasausventtiili tuota varten. Houkuttaisi tuollainen pääsylinteri josta jakaisi kolmeen tai neljään jarrusatulaan. Ei vaan ole mitään tietoa mäntien koosta että voisiko toimia. Laitoin vastaavan tilaukseen. Kahva olisi valmiina, on myös mopon jarrukahva vaihtoehtona.
Jos tavallisen takavaihtajan ajattelit laittaa tuon rataspakan kaveriksi, niin huomioi maavara, ettei vaihtaja raavi maata. Penkki kuitenkin varmaan kohtuu matalalla?
Joo, pakko on tehdä vaihtajaan minihäkki jossa se osoittaa vielä eteenpäin, SRAMin vaihtajassa olisi nappi lukitusasentoon jo valmiina. Tällainen viritelmä minulla on jo tuossa trikessä ja se on toiminut riittäävästi. Ketjunkiristin sitten lähelle kampikeskiötä. Nuo vetoakselit on sen takia erimittaisia että takanavassa ratas (jarrulevy) on noin 51 mm keskilinjasta sivussa ja mittailin että noin toisioketju olisi linjassa.
