Ensiksi onnea uudelle ajopelille "pikkuveli" Mangolta.
Kiitoksia vaan!
Suomeen paluun jälkeen maanantaina vein pyörän samantien talvisäilöön, mutta seuraavana viikonloppuna totesin että täytyyhän sitä nyt vielä hiukan ajaa kun lunta ei vielä ollut tullut/tulossa ja otin pyörän taas ajoon. Hakureissussa väärän kenkävalinnan takia kipeytyneet akilesjänteet vaan olivat asiasta eri mieltä enkä sitten ajanutkaan kuin kahtena päivänä töihin. Viime viikonloppuksi ajon pyörän taas vanhemmille säilöön jossa se saa nyt olla kevääseen saakka.
Nimimerkki ajarmala:n kanssa käytiin sunnutaina hiukan pyöriä vaihdellen ajelemassa ja tehtiin vähän rullauskokeitakin. Saa nähdä saako ajarmala siitä datasta laskettua mitään mielenkiintoista. Valitsemamme testisuora taisi olla hiukan lyhyen puoleinen, eikä myöskään ihan tasainen (vaikka siltä silmämääräisesti näyttikin) ja lisäksi tuuli jonkin verran (vaikkakin aika tasaisen tuntuisesti samasta suunnasta). Kaiken lisäksi testi katkesi hetkeksi takarenkaan rikkoon. Voipi olla että tehdään keväällä vielä uudet testit.
Pyörällä on nyt ajettuna reilut 700 km ja jokainen rengas on siis puhjennut vähintään kerran, melko kehto tuuria voisi jopa sanoa. Takarenkaana oleva Kojak saa siinä mielessä synninpäästön tässä asiassa, että sen puhkaisi oikein kunnon lasinsiru, se nyt kai saa periaatteessa renkaan puhkaistakkin. Toisaalta myöskään eturenkaat eivät ole suomessa vielä puhjenneet, vaikka sepelilläkin jo jonkun verran ajoin. Tilasin kuitenkin Kojakit myös eteen, kun luotto F-liteihin karisi reissussa. Velomobiel porukalle kerroin reissun eturengas episodeista ja he totesivat F-liten kieltämättä olevan hieman herkkä varsinkin märissä olosuhteissa. Sanoivat että se on kuitenkin kuulemma osoittautunut varsin hyväksi ja ihan kestäväksi kuivan kelin renkaaksi. Tiedä sitten miksi juuri F-lite olisi rei'ille altis märkänä? Epäilemättä vesi voi toimia jonkinlaisena voiteluaineena ja helpottaa piikin painumista renkaan läpi, no tiedä häntä?
Suomen mäkisemmässä maastossakin Strada tuntuisi kulkevan varsin mukavasti, vaikka todellisia kellotuksia en ole ajanut ajokeleistä johtuen. Yhden vakioreittini ihan kunnon mäissä pyörän tuntui erityisemmin polkemattakin kiihtyvä 70 km/h vauhteihin, pohjat 74 km/h tässä vaiheessa. Vaihdoin eteen 56 hampaisen ison eturattaan, ettei välitykset lopu aivan kesken alamäissä. Nyt saa poljettua noin 55 km/h vauhdit ilman liiallista rauhattomuutta ajossa.
Stradaa tuli testattua ihan kunnon sateessa ja tuulessakin, aukkopeitteen kanssa pysyi kyllä ihmeen hyvin kuivana. Sateessa kyllä huomasi että pää on ulkona, sen verran kovaa tuli pisarat päin näköä, se siis suorastaan rajoitti ajonopeutta. Väkisinkin tuli mieleen, että kokokate olisi noissa keleissä kova sana. Varmasti myös tuosta Velonautin tuulilasista olisi iloa, sellainen täytyy varmaan viritellä tässä talven aikana. Kova tuuli otti aika paljon kiinni. Sen huomasi, että varsinkin yli 40 km/h vauhdeissa saa kovalla tuulella olla aika tarkkana että pysyy suurin piirtein ajolinjalla. Kovalla tuulella täytyy kyllä seurata pykälää aktiivisemmin autoliikennettä ja ottaa reilusti tilaa ajoradalta.
Ajarmalan kanssa kun oltiin ajelulla, niin oli hienoa nähdä Strada toisestakin perspektiivistä liikkeessä. Silloin päivä jo hämärtyi ja havaitsin, että tuo taivaan/vaaleansininen väri katoaa taustaa kyllä varmasti helpommin kuin joku keltainen. Toisaalta valot olivat sellaisessa hieman hämärässä jo niin dominoivat ettei tuolla värillä siinä vaiheessa niin väliä ollut. Takavalo yhdessä heijastimen kanssa oli kyllä kieltämättä melkoisen hyvä ja näkyvä.
Hieman jo askartelin valkoisesta heijastin kalvosta kuvioita pyörän kylkiin, täytyy ottaa kuva kun se näpertely valmistuu.
No tässä mietteitä tältä erää, jatkoa seuraa ennemmin tai myöhemmin.